Vapauttamismenettelyä laajennettava

Joulukuun 2006 alussa uutisoitiin, että puolustusministeriö on asettamassa työryhmää selvittämään, onko "Jehovan todistajien vapautus asevelvollisuudesta enää perusteltua". Samalla aiotaan myös selvittää, olisiko muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla perusteita saada vapautus asevelvollisuudesta tai olisiko lain nykytila syytä säilyttää.

Työryhmän asettaminen ei sinänsä ole yllättävää, sillä mm. YK:n ihmisoikeuskomitea ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ovat pitäneet nykyistä lainsäädäntöä syrjivänä: Jehovan todistajat on vapautettu palveluksesta rauhan aikana, mutta muiden vakaumusten perusteella vapautusta ei voi saada. Työryhmän perustamista koskeva uutisointi oli kuitenkin monelta osin varsin erikoista.

Esim. Helsingin Sanomien 4.12. julkaiseman uutisen mukaan puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja Seppo Kipinoinen sanoo, että "ihmisoikeuksien valvontaelimet luovat Suomelle paineita kumota Jehovan todistajien erivapaus". Tosiasiassa ne haluavat kuitenkin täysin päinvastaista: vapautusmenettelyä tulisi laajentaa. Kun YK:n ihmisoikeuskomitea viimeksi puuttui asiaan marraskuussa 2004, se asetti kantansa seuraavasti: "Komitea toistaa huolestuneisuutensa siitä, että Jehovan todistajille myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä."

HS:n uutisessa kerrotaan lisäksi, että työryhmän tarkoitus on myös selvittää, "olisiko muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla perusteita saada vapautus asevelvollisuudesta". Ihmisoikeuselinten kritiikki koskee kuitenkin muidenkin kuin toisten uskonnollisten vakaumusten syrjintää. Vapautusmahdollisuus tulisi näin ollen olla myös niillä vakaumuksellisilla kieltäytyjillä, joiden vakaumus ei perustu uskontoon.

Monissa tiedotusvälineissä (ei kylläkään Hesarissa) aihetta koskeva uutinen oli otsikoitu: "Jehovan todistajat halutaan armeijaan." Tämäkin on lievästi sanottuna harhaanjohtavaa. Jehovan todistajien yhteisö ei AKL:n tietojen mukaan enää edellytä jäseniltään kieltäytymistä kaikesta asevelvollisuuspalveluksesta kuten vapautuslain säätämisen aikana, vaan antaa heille mahdollisuuden valita siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen välillä. Armeijan käyminen ei kuitenkaan liene edelleenkään heille vaihtoehto.