Siviilipalvelus 75 vuotta

Tiedotusvälineille 12.4.2006 klo 15.00
julkaisuvapaa

Pitkänä perjantaina tulee 75 vuotta täyteen siitä, kun Suomi ensimmäistä kertaa tunnusti aseistakieltäytymisoikeuden. 14. huhtikuuta 1931 Suomen eduskunta sääti lain asevelvollisista, joita omantunnonsyyt estävät suorittamasta sotapalvelusta. Uusi laki mahdollisti asevelvollisuuden suorittamisen puolustusvoimien ulkopuolella. Kyseessä siis oli maan ensimmäisen siviilipalveluslaki.

Lain säätämiseen vaikutti suuresti kolmen aseistakieltäytyjän tapaus. Arndt Pekurinen, Tauno Tapanainen ja Tauno Tamme kieltäytyivät suorittamasta työpalvelua armeijassa, ja heidät vangittiin loppuvuodesta 1929. Ensimmäinen vangituista Ardnt Pekurinen aloitti Suomenlinnan työvelvollisten kurikomppaniassa ollessaan nälkälakon. Nälkälakko sai laajaa kansainvälistä huomiota - muun muassa fyysikko Albert Einstein, kirjailija H.G.Wells ja 60 Britannian parlamentin alahuoneen jäsentä vetosivat puolustusministeri Juha Niukkaseen Pekurisen ja Tapanaisen vapauttamisen puolesta.

Vuoden 1931 siviilipalveluslaki ei mahdollistanut siviililuontoista palvelusta sodan aikana. Jatkosodan alussa armeijapalveluksesta kieltäytymisen takia kolmen vuoden vankeuteen tuomittu Arndt Pekurinen teloitettiin rintamalla marraskuussa 1941. Tänä keväänä 15. maaliskuuta Helsingin kaupunki nimesi puiston Arndt Pekurisen mukaan.

YK:n ihmisoikeuskomitea on arvostellut myös Suomen nykyistä siviilipalveluslakia siitä, ettei se takaa mahdollisuutta siviilipalvelukseen sodan aikana. Nykyisessä laissa komitean toinen kritiikin kohde on rangaistuksenomaisen pitkä palvelusaika.