Mitä muutoksia sivarilaissa

Oikeuden vaaka Uusi laki on nyt valiokuntakäsittelyn ja äänestysten jälkeen tullut hyväksytyksi eduskunnassa (käsittelytiedot) ja astunut voimaan 1.1.2008. Kokonaisuutena uusi laki on kompromissi, jossa puututaan useimpiin edellisen lain ongelmiin, mutta korjaukset jäävät järjestään puolitiehen, kuten AKL:n lehdistötiedotteessa 4.12. kuvaillaan. Nämäkin korjaukset ovat toki enemmän kuin mihin kolme aiempaa eduskuntaa ja hallitusta ovat olleet valmiita.

Uusi sivarilaki on lähes kauttaaltaan hallituksen esityksen mukainen – ei huonompi eikä parempi. AKL:n kannanotto hallituksen esityksen (siistimpi pdf) "isoihin kysymyksiin" on täällä. Tässä alla on vähän yksityiskohtaisemmin tietoa uuden lain keskeisestä sisällöstä. Aseistakieltäytyjäliiton yksityiskohtaisempia kommentteja lakiuudistuksesta on hallituksen esitystä koskeneessa asiantuntijalausunnossa asiasta vastanneelle valiokunnalle (pdf, 13.11.) sekä lakiuudistusta valmistelleen komitean mietinnöstä annetussa lausunnossa (pdf, 9.3.2007).

Uusi laki koskee palvelusaikaa ja hl-lomien vähentymistä (palvelusajan muutoksen seurauksena) lukuunottamatta kaikkia sivareita. Palvelusaika ja lomamääräykset koskevat vain lain voimaanastumisen jälkeen aloittavia. Tämä AKL:n mielestä on epäoikeudenmukaista ja jokseenkin järjetöntä, mutta asiaa ei pystytty enää hallituksen esityksestä muuttamaan. Ongelmia lakiin jäi toki monia muitakin. Vaikka laki muuttuu aika paljonkin, kokonaisuutena siviilipalveluksen suorittaminen tulee olemaan varsin samanlaista kuin tähänkin asti. Keskeisimpien asioiden osalta mennään siis jonkun verran eteenpäin, mutta vastaavasti uudessa laissa on myös pieniä muttei merkityksettömiä huononnuksia nykyisiin käytäntöihin.

Palvelusaika

Palvelusaika on siis 362 vrk, eikä mitään jossain vaiheessa kaavailtua "kertauskoulutusta" tule.

Siviilipalvelushakemuksen käsittely erityisoloissa

Uuden lain mukaan aseistakieltäytymisoikeus laajennetaan myös kriisiaikaan. Normaalioloissa sivariin haetaan samalla proseduurilla kuin nykyään, eli kaavake viranomaisille ja homma on sillä selvä (siis lain mukaan näin...). Kriisiaikoina jätetyt hakemukset käsitellään kuitenkin erityisessä lautakunnassa, jossa on mukana muiden muissa sotilasjäsen. Myös rauhan aikana siviilipalvelukseen hakeneiden reservinkieltäytyjien hakemukset voidaan tutkia, jos kyseiset henkilöt eivät ole suorittaneet täydennyspalvelusta. Rauhan aikana ennen varusmiespalvelun alkua tai kesken sen sivariin hakeneiden sekä täydennyspalveluksessa olleiden reservinkieltäytyjien sivaristatus pysyy kuitenkin kriisinkin aikana voimassa ilman mitään tutkintaa. Lautakunnan päätökseen on oikeus hakea muutosta tuomioistuimelta tai muulta riippumattomalta lainkäyttöelimeltä.

Palveluskelpoisuus

Lakiin tulee uusi määritelmä palveluskelpoisuudesta, joka käsitteenä korvaa ja laajentaa vanhaa vapautusta terveydellisin perustein. Siis jos ei ole tarpeeksi palveluskelpoisuutta, ei voida määrätä palvelemaan. Esitys sisältää myös pykälän huumetestauksesta, mihin AKL:lla ei sinänsä ole huomauttamista kunhan sitä ei käytetä väärin (perusteettomiin kotiuttamisiin yms.).

Siviilipalveluksen suorittaminen

Uusi laki sisältää kuten entinenkin vakaumuksen suoja -pykälän (ei voi määrätä tehtäviin, jotka ovat ristiriidassa sivarin vakaumuksen kanssa). HL-lomien määrää vähenee 18:an palveluksen lyhenemisen johdosta, ja tulee mahdollisuus suorittaa 2 kk sivarista ulkomailla. Tähän tarvitaan kuitenkin erityinen lupa. Ulkomaankomennuksen ilman erityislupaa maksimikestoksi määritetään 2 viikkoa. Lakiin tulee uutena myös määräys sivarin viikoittaisesta minimityöajasta (36 h), tähän astihan on määrätty vain maksimityöaika (40 h), joka sisältyy myös uuteen lakiin.

Sivarin etuudet

Etuudet ovat lähtökohtaisesti samat kuin nyt, paitsi valtio tulee mukaan asumiskustannuksiin. Laissa on määritetty majoituskustannusten korvaamisen ylärajaksi pääkaupunkiseudulla 250 €/kk, muualla maassa 150 €/kk ja jos sivari asuu vanhempiensa omistamassa tai vuokraamassa kämpässä 100€/kk. Kustannusten loppuosa jää edelleen palveluspaikoille.

Täydennyspalvelus

Täydennyspalvelus reservinkieltäytyjille jatkuu nykyisellä tavalla, kun sivarikertauksia ei tule.

Palvelus poikkeusoloissa

Liikekannallepanotilanteessa sivarikeskus laittaa sivarit liikekannalle siviilitehtäviin pelastusviranomaisten tai opetusministeriön alaisuuteen näiden pyytämässä määrin. Tämän menettelyn kautta ei kuitenkaan liikekannallepanna kaikkia sivareita, sillä ne a) joilla on työnantajan ns. VAP-varaus yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tehtäviin, b) jotka määrätään "terveydenhuollon ammattihenkilöstöä poikkeusoloissa koskevan varausjärjestelmän puitteissa terveydenhuollon tehtäviin" tai c) jotka on valmiuslain mukaisesti määrätty suorittamaan yleistä työvelvollisuutta, määrätään kriisiajan siviilitehtäviin ensisijaisesti näiden järjestelmien kautta, ja sivariliikekannallepanon kautta vain loput.

Palvelusrikkomukset

Rikkeiden tutkiminen ja rangaistusten määrääminen tulee sivarikeskuksen hoidettavaksi. Kurinpitorangaistusten kirjoon tulee nk. lomaoikeuksien (max. 4 pv/rangaistus) menetys.

Siviilipalvelusvelvollisuuden rikkominen

Uutena rikosnimikkeenä tulee siviilipalveluksesta kieltäytyminen, jonka perusteella vakaumukselliset totaalikieltäytyjät tuomitaan vankeuteen aivan samalla tavalla kuin aikaisemminkin (tuomiot toki lyhenee pari viikkoa siviilipalvelusajan lyhenemisen johdosta). Siviilipalvelusrikos-nimike taas koskee uudessa laissa palvelusvelvollisuutta ilman kieltäytymistarkoitusta laiminlyöviä, ja siitä tuomitaan ENIMMILLÄÄN puolet jäljellä olevasta palvelusajasta eikä tuomio poista velvollisuutta suorittaa sivaria loppuun, jos se on lyhyempi kuin puolet (vaikkakin vankila-aika toki hyvitetään 1 pv linnassa = 2 sivarissa). Tältä osin uudistus on sinänsä oikeansuuntainen, koska se vähentää pitkien rangaistusten käyttöä muihin kuin totaalikieltäytyjiin. Poikkeusoloissa rangaistusmaksimi on 2 vuotta. Rikosilmoituksen tekee keskus ja ehdolliset tuomiot ja yhdyskuntapalvelus on edelleen kiellettyjä molemmissa "rikos"nimikkeissä. Hieman kummallista on se, että uuden lain mukaan siviilipalvelusrikoksesta tuomitun palvelusvelvollisuus jatkuu palveluksen loppumiseen saakka senkin vuoden päätyttyä, jona hän on täyttänyt 30 vuotta, mutta kuitenkaan ko. ikärajan ylittäneillä linnassa olevilla ei ole mahdollisuutta hakea ehdonalaiseen vapauteen.

Rekisterit ja tietosuoja

Kokonaisuudessaan rekisteröitävän tiedon määrä lisääntyy. Voidaan rekisteröidä mm. tietoja sivarin vakaumuksesta, jos niillä "on merkitystä palveluksen tai siviilipalveluspaikan määräämisen kannalta".

Kaksoiskansalaiset

Ulkomailla asuvien kaksoiskansalaisten mahdollisuus saada vapautus paranevat. Sen sijaan ulkomailla asuvat vain Suomen kansalaiset ovat edelleen palvelusvelvollisia, kuten aina ennenkin. Tämä määräytyy asevelvollisuuslain kautta, joten siihen oli sivarilakia muutettaessa hyvin vaikea puuttua.