Armeijasta eroavien määrä nousi 333 % vuonna 2015 - Aseistakieltäytyjäliitto vaatii täydennyspalveluksen lakkauttamista

AKL vaatii reservinkieltäytyjien täydennyspalveluksen lopettamista.
Täydennyspalvelusta koskevat säännökset tulisi poistaa laista.
Täydennyspalvelusta koskevat säännökset tulee poistaa laista ja
Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen lopettaa täydennyspalveluksen
toteuttaminen välittömästi.

Tällä hetkellä armeijan jättävien on suoritettava viiden päivän mittainen
täydennyspalvelus Lapinjärven Siviilipalveluskeskuksessa, ennen kuin
aseistakieltäytymisoikeus myös sodan aikana koskee automaattisesti heitä.
Täydennyspalvelusjakson pituuden määrää Siviilipalveluskeskus. Lain mukaan
se voi kestää 0-40 päivää.

Täydennyspalvelukselle ei ole koulutuksellisia, sivistyksellisiä tai
muitakaan asiallisia perusteita, vaan kysymyksessä on selkeästi armeijasta
eroavien rankaisu.

Vuonna 2015 armeijasta erosi 985 reserviläistä. Jokainen näistä 18-50
vuotiaista kieltäytyjistä määrätään Lapinjärven Siviilipalveluskeskukseen
viideksi päiväksi kuuntelemaan luentoja, joiden aiheena voi olla mm.
parisuhde, liikenneturva, ensiapu tai liikunta.

Ilmeisesti viiden päivän istuntorangaistuksella pyritään rajoittamaan
armeijan reservistä kieltäytyjien määrää.

Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu. Reservistä eroavien lukumäärä on viime
vuosina ollut selkeässä kasvussa. Vuonna 2015 erosi 985 henkilöä (nousua
vuodesta 2014 333 %). Edellisvuonna 2014 armeijasta erosi 296 henkilöä
(nousua vuodesta 2013 414 %). Yksityiskohtaisempia tilastoja on saatavissa
Aseistakieltäytyjäliiton ylläpitämältä infosivustolta eroa-armeijasta.fi.

Kallista simputusta

Täydennyspalvelusta maksetaan päivärahaa 5,10 €/vrk (naiset saavat 5,60
€/vrk). Tämän lisäksi maksetaan täydennyspalveluspalkkaa 58,85 €/vrk.
Tosin sanoen, yhden reservinkieltäytyjän viikon ”koulutus” sivariksi
maksaa pelkkinä päivärahoina ja palkkoina noin 320 euroa.

Lisäksi täydennyspalvelusvelvollisille on kustannettava edestakaiset
matkat, ruokailu (17€ päivä) ja majoitus. Tämän lisäksi luennoitsijoiden
palkkiot, tilojen vuokraaminen ja ylläpito ovat merkittäviä kustannuseriä.
Lasku tuhannella täydennyspalveluksen suorittaneella on vuositasolla
varovaisestikin arvioituna vähintäänkin 500 000 euroa.

Rahan voisi käyttää paremminkin, vaikkapa siviilipalveluspaikkojen
lisäämiseen kasvattamalla valtion osuutta siviilipalvelusmiesten
majoituskustannuksista.

On hullunkurista, että kaikki reservinkieltäytyjät kutsutaan
täydennyspalvelukseen kun taas kaikkia reserviläisiä ei koskaan kutsuta
armeijan kertausharjoituksiin. Koulutettuja reserviläisiä on maassamme
noin 900 000, vaikka sodanaikaisen armeijan koko on vain 230 000. Tämänkin
valossa reservistä omantunnonsyistä lähtevien rankaiseminen on
käsittämätöntä.

Kun sotilaskoulutuksen saanut reserviläinen eroaa armeijasta, se tapahtuu
täyttämällä täydennyspalvelushakemus, joka on sama kaavake kuin
siviilipalvelushakemus. Hakemuksessa on allekirjoituksella vakuutettava
”vakaumukseen perustuvien syiden estävän minua suorittamasta
asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta.”

Aseistakieltäytyjäliiton mielestä armeijan reservistä eroaminen tulisi
olla yhtä helposti tehtävä ilmoitusluontoinen asia kuin kirkosta
eroaminenkin. Vanhanaikaisista sanktioista tulisi luopua
ja ilmoitus tulisi voida täyttää netissä lomake.fi -palvelussa.