Aseistakieltäytyjän vankeustuomiosta valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Risto Miinalainen on 19-vuotias lukiolainen, joka käy Ressun lukiota neljättä vuotta. Hänet tuomittiin 173 päiväksi vankilaan aseistakieltäytymisensä johdosta, virallisesti ”siviilipalveluksesta kieltäytymisestä” Riston kieltäydyttyä armeijapalveluksesta ja siviilipalveluksesta.

Riston tukijat ja ystävät saattoivat hänet tänä aamuna kulkueena jalan Ressun lukiolta Helsingin Sörnäisten vankilaan, jossa hän aloitti vankeusrangaistuksensa ennen siirtoaan Suomenlinnan vankilaan.

Risto kieltäytyi ase- ja siviilipalveluksesta vahvan antimilitaristisen ja pasifistisen vakaumuksen vuoksi sekä protestina asevelvollisuusjärjestelmän epäkohtia vastaan. Siviilipalvelusta hän ei suostu suorittamaan, sillä pitää sitä asevelvollisuutta tukevana, aseistakieltäytyjiä rankaisevana järjestelmänä.

Risto toivoo herättävänsä teollaan keskustelua maanpuolustusjärjestelmän uudistustarpeesta: ”Täysi vakaumuspohjainen kieltäytymisoikeus on taattava kaikille, järjestelmän on kohdeltava kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti ja määrän sijaan tulisi panostaa laatuun. Nykyisen järjestelmän kustannus- ja ihmisoikeusongelmat ovat tällä hetkellä tabuja, joiden purkaminen on edellytys järjestelmän kehittymiselle. Faktapohjaista keskustelua haittaa erityisesti asevelvollisuuden pitäminen itseisarvona ja muiden yhteisten arvojen toissijainen asema.”

Risto sai 173 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa 20.4.2016. Helsingin hovioikeus päätti 6.7.2016 olla myöntämättä valituslupaa tuomiosta.

Riston päätöksestä on lähdössä valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri Juha Keltti toteaa, että Euroopan ihnisoikeustuomiomistuin on katsonut aseistakieltäytymisoikeuden kuuluvan uskonnon ja omantunnovapauden piiriin. ”Aseistakieltäytyjien kohtelusta Suomessa on jo muiden Euroopan ihmisoikeuselinten kannanottoja, ja YK:n ihmisoikeuskomitea on toistuvasti vaatinut Suomea ulottamaan Jehovan todistajien erityiskohtelun myös muihin aseistakieltäytyjiin”, Keltti huomauttaa.

Suomalaisen aseistakieltäytyjän tapausta ei ole aiemmin EIT:ssä käsitelty. Mikäli tuomioistuin antaa Suomelle langettavan päätöksen, se velvoittaa Suomea saattamaan lainsäädäntönsä ihmisoikeussopimuksen velvoiteiden mukaiseksi ja voi tuomita valtion maksamaan Miinalaiselle huomattavan vahingonkorvauksen. Aseistakieltäytyjäliitto katsoo, että viime kädessä ongelmat tulee ratkaista asevelvollisuudesta luopumalla.

Suomessa vuosittain 30-40 nuorta miestä tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen aseistakieltäytymisen johdosta. Nämä nuoret kieltäytyvät ase- ja siviilipalveluksesta, eivätkä toisaalta silti suostu siihen, että heidät vapautettaisiin palveluskelvottomana ”terveydellisin perustein”, kuten tällä hetkellä 25 prosenttia miesikäluokasta.

Suomen asevelvollisuusjärjestelmä on YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeussopimuksen vastainen. YK:n ihmisoikeuskomitea on on tällä vuosituhannella useampaan otteeseen huomauttanut Suomen rikkovan ihmisoikeuksia, sillä asepalvelukselle vaihtoehtona järjestettävä siviilipalvelus on kestoltaan siviilipalvelusmiehiä syrjivä, yli kaksinkertainen lyhimpään asepalvelusaikaan verrattuna.

Tämän lisäksi Suomi rikkoo ihmisoikeussopimusta, kun se saattaa eri aseistakieltäytyjäryhmät erilaiseen asemaan: Jehovan todistajat ovat erityislailla vapautettuja asevelvollisuudesta uskontonsa perusteella. Käytännön tulisi YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan laajentaa koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä, toisin sanoen myös muiden uskontojen edustajia ja erilaisia eettisiä ja filosofisia vakaumuksia, jotka estävät aseeseen tarttumisen.