Sivarilain muutokset eduskuntaan

Viime talven ja kevään aikana toiminut siviilipalveluslain muuttamista käsitellyt työryhmä sai aikaan lakiesitysluonnoksen, joka lienee menossa eduskunnan käsiteltäväksi vielä syksyn aikana. Ryhmä perustettiin puolustusministeri Jussi Niinistön aloitteesta. Niinistö ehdotti lakiin muutoksia, jotka olisivat merkinneet siviilipalveluksen merkittävää huonontumista: niihin kuului mm. siviilipalveluksen työpalvelun keskittäminen ”kokonaisturvallisuutta” tukeviin tehtäviin.

Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan edistyneet ja lopulta hallitus on esittämässä siviilipalveluslakiin vain pieniä muutoksia, joiden joukossa on myös pari AKL:n ehdotuksiin perustunutta pientä edistysaskelta. Valtion kustannusosuutta sivarien palvelusaikaisista majoituskustannuksista kasvatetaan, mikä johtanee palveluspaikkojen määrän lisääntymiseen. Jatkossa myös kaikki täydennyspalvelukseen hakeneet on vapautettu armeijan palveluksesta automaattisesti kaikissa tilanteissa, eivätkä vain täydennyspalveluksen suorittamisen aloittaneet, kuten tähän asti.

On kuitenkin mahdollista, että ehdotukset siviilipalveluksen sisällön muuttamisesta ja kytkemisestä tietyissä piireissä muodikkaan ”kokonaisturvallisuuden” käsitteen piiriin nousevat uudelleen esiin tulevaisuudessa. AKL toteaa, että siviilipalveluksessa on rangaistuksenomaisen palvelusajan ja ehdottomiin vapausrangaistuksiin perustuvan rangaistusjärjestelmän kaltaisia suuria ongelmia. Palveluksen nykyinen toteuttamistapa, joka tarjoaa paljon erilaisia palveluspaikkoja ja laajan kirjon erilaisia tehtäviä niistä kiinnostuneille siviilipalvelusvelvollisille, ei kuitenkaan pääsääntöisesti kuulu näihin ongelmiin. AKL näkee, että pakollinen siviilipalvelus tulee lakkauttaa asevelvollisuuden myötä. Niin kauan kuin se yhä on olemassa, liitto jatkaa toimintaansa sen puolesta, että siviilipalvelus olisi mahdollisimman hyvä ja yhdenvertainen vaihtoehto sen suorittaville ihmisille.