Talonvaltauksen juridiset konfliktit kartoittamatta?

Millaisia seuraamuksia lain näkökulmasta voi liittyä talonvaltauksiin,  jotka ovat Suomessakin olleet antimilitaristeja lähellä olevien  yhteiskunnallisten liikkeiden eräs toimintamuoto?  Aseistakieltäytyjäliiton lakiasiainsihteeri vastaa.

Millaisia juridisia seuraamuksia voi olla talonvaltauksesta?

Kysymys on asetettu valtaajan näkökulmasta. Omistajan asemaa valtaus ei muuta, vaikka toisinkin voisi olla. Meillä valtaus on laiton toimenpide, mutta Hollannissa ei – ainakin tämän käsityksen toistaa L. Straniuksen & M. Salasuon toimittama teos Talonvaltaus liikkeenä - miksi squat ei antaudu? Teos on muuten erinomainen, mutta valtauksien arviointi juridisina konfliktitilanteina on vähäistä.

Valtaajat eivät myöskään liene juuri vedonneet offensiivisesti puolestaan puhuviin juridisiin argumentteihin, joita esimerkiksi teoksessa mainittu vuoden 2006 nuorisolaki olisi saattanut tarjota. Oikeusavusta on mainintoja teoksessa. Se lienee kohdistunut omistajien vahingonkorvausvaatimusten ja poliisin toimintaan liittyvien rikossyytteiden torjumiseen. Edellisiä talonvaltaajat ovat pyrkineet välttämään muun muassa menemällä taloihin sisään mieluummin avaimilla kuin murtautumalla.

Rikosnimikkeitä ovat olleet muun muassa vahingonteko (syytteestä ainakin kerran luovuttu) ja niskoittelu. 2007 poliisin toiminta muuttui väkivaltaisemmaksi ja spektaakkelimaisemmaksi, mikä on voinut aiheuttaa kovempia syytteitä, kuten esimerkiksi syytteet virkamiehen vastustamisesta tai väkivaltaisesta vastustamisesta.

JUHA KELTTI