Kansalaispalvelus ihmisoikeuksien kannalta kyseenalainen – siirtyminen kohti vapaaehtoista järjestelmää parempi ratkaisu

Elisabeth Rehnin ajatushautomo julkisti toukokuun lopussa runsaasti huomiota saaneen ehdotuksen asevelvollisuuden uudistamisesta. Sen mukaan siirryttäisiin malliin, jossa on jatkossa asepalvelus ja kokonaisturvallisuuteen liittyvä "varautumispalvelu". Kumpaakaan suorittamattomille langetettaisiin ylimääräinen vero.

Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että asevelvollisuusjärjestelmän uudistaminen todellakin on välttämätöntä. Laajentamisen sijasta parempi tapa olisi kuitenkin sen supistaminen.

Kansalaispalvelujärjestelmän lähtökohtainen ongelma on siinä, että se rikkoo kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvää pakkotyön kieltoa. Niiden mukaan valtiot saavat määrätä kansalaisensa asepalvelukseen ja siitä vakaumuksellisista syistä kieltäytyvät siviilipalvelukseen, mutta vain heidät. Kaikki muu on kansalais- ja polittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen perusteella kiellettyä pakkotyötä. Asevelvollisuuden laajentaminen siviiliyhteiskunnassa laajasti toteutettavaksi instituutioksi ei siis ole sallitua.

Tänään esitetyssä mallissa tätä ongelmaa pyritään ilmeisesti kiertämään toteuttamalla kansalaispalvelus erilaisiin turvallisuustehtäviin liittyvänä "varautumispalveluna". Siinä ei kuitenkaan ole kysymys sotilaspalveluksesta, joten on varsin kyseenalaista olisiko tällainenkaan malli ihmisoikeussopimusten mukainen.

Avoimeksi kysymykseksi jää myös, tarvitaanko todellakin jotain "varautumispalvelun" kaltaista järjestelmää. Norjassa toteututetaan "sukupuolineutraalia asevelvollisuutta", jossa asepalveluksen suorittaminen on vapaaehtoista. Siellä ei ole kuitenkaan sen rinnalla mitään varautumispalvelua.

"Miksi tällainen kallis, ihmisoikeuksien kannalta kyseenalainen ja muualla tuntematon järjestelmä tarvittaisiin Suomeen?", Aseistakieltäytyjäliitto kysyy. Palvelusta suorittamattomille määrättävän lisäveron sijasta parempi ratkaisu olisi nostaa palveluksen aikana maksettavat taloudelliset etuudet säälliselle tasolle.

Helsingin Sanomien aihetta koskevassa jutussa haastatellun Elisabeth Rehnin mukaan nykyinen siviilipalvelus on "hyödytöntä". Todellisuudessa se kuitenkin tuottaa merkittäviä hyötyjä laajoille sektoreille yhteiskunnassa tarjotessaan niille työvoimaa ja antaa sitä suorittaville nuorille työkokemusta. Vastaavat hyödyt voidaan tokin saavuttaa muillakin tavoin.

Lisäksi Aseistakieltäytyjäliitto muistuttaa, että Suomi on velvollinen tunnustamaan aseistakieltäytymisoikeuden, eikä sotilaalliseen varautumiseen ilmeisen läheisesti kytketty "varautumispalvelu" sitä toteuttaisi. Palveluksesta tulee siis olla myös mahdollisuus kieltäytyä.

Oikeassa Rehn on toki siinä, että siviilipalvelus on nykyisin järjettömän pitkä lyhimpään asepalvelukseen verrattuna. Ongelma on suurimmaksi osaksi seurausta siitä, että puolustushallinto on perinteisesti vastustanut sen lyhentämistä - ja tekee niin edelleen.