2018/1

Militarismia keskellä Helsinkiä?






















Kuva: Wikimedia Commons

Millaisia arvoja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas keskellä Helsinkiä symboloi? Onko kyse vain viattoman isänmaallisesta kunnioituksesta erästä suomalaista suurmiestä kohtaan? Vai onko kyse sittenkin salakavalasta ja tyystin tarpeettomasta militaristisesta ja oikeistolaisesta julkisen tilan haltuunotosta?

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.

Kun Suomen sisällissota syttyi tammikuussa 1918, valkoinen puoli sai aseisiin noin 38 000 miestä ja punaiset noin 25 000 – 30 000 miestä ja naista. Joukot syntyivät alun perin lähinnä ylläpitämään järjestystä ja koostuivat pitkälti aatteelliselta pohjalta toimivista, aktiivisista kansalaisista.

Sisällissota, terrori ja vankileirit

Vuoden 1918 tapahtumat lienevät Suomen historian synkimpiä hetkiä. Vuoden 1918 tammikuun lopulla alkoi sisällissota, joka kesti toukokuun alkupuolelle saakka. Tämän jälkeen hävinneen osapuolen kärsimykset jatkuivat vankileireillä. Valkoinen terrori kiihtyi taisteluiden loputtua.

Rauhaa sisällissodan keskellä

Antimilitaristi haastatteli historiantutkija Kimmo Kontiota sodanvastaisesta toiminnasta sisällissodan Suomessa.

AKL:n uusi puheenjohtaja haastattelussa


Rauhan puolesta, asevelvollisuutta vastaan! Kuva: Meena Lindroos

Elsa Tauria kysyi omien kutsuntojensa alla Aseistakieltäytyjäliitolta neuvoja totaalikieltäytymiseen ja alkoi sen myötä osallistua aktiivisesti liiton tapahtumiin. Viime joulukuussa 19-vuotias Tauria valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi.

Yhdistele sisältöä