Hovioikeus vapautti totaalikieltäytyjän syytteestä

Helsingin hovioikeus jätti siviilipalveluksesta kieltäytymisestä syytetyn totaalikieltäytyjän rangaistukseen tuomitsematta, koska pitää tuomitsemista syrjivänä. Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että hovioikeuden 23. helmikuuta antama ratkaisu on käänteentekevä. Syyttäjä on ilmoittanut vievänsä tapauksen korkeimpaan oikeuteen.

Vähintään useat kymmenet vapausrangaistukseen tuomitut totaalikieltäytyjät ovat vedonneet aikaisemminkin tuomitsemisen syrjivyyteen verrattuna asevelvollisuuspalveluksesta rauhan aikana vapautettujen Jehovan todistajien kohteluun. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun tuomioistuin on ottanut argumentin vakavasti ja antanut ratkaisunsa laajan harkinnan jälkeen.

Totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista luovuttava

"Käytännössä tämän päivän ratkaisu merkitsee sitä, ettei muitakaan vakaumuksellisia totaalikieltäytyjiä enää voi tuomita vapausrangaistukseen. Myös tällä hetkellä tuomiotaan suorittavat tulee vapauttaa välittömästi ja jo annetut tuomiot kumota", toteaa Aseistakieltäytyjäliiton puheenjohtaja Elsa Tauria. Hän sai aikaisemmin helmikuussa 173 vrk:n valvontarangaistustuomion Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Porvoossa.

Suomi on saanut asiaa koskevaa kritiikkiä mm. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitealta, joka on useaan otteeseen vaatinut Suomea ratkaisemaan tilanteen. Viimeksi ihmisoikeuskomitea totesi tämän Suomen määräaikaisraportin käsittelyn yhteydessä vuonna 2013. Ihmisoikeuskomitea on vaatinut asian ratkaisemista nimenomaan laajentamalla vapautusmenettelyä koskemaan myös muunsisältöisen vakaumuksen omaavia totaalikieltäytyjiä.

Aseistakieltäytyjäliitto vaatii Suomea ryhtymään välittömästi lainsäädännöllisiin muutoksiin niin, että totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista luovutaan. Asian ratkaiseminen Jehovan todistajia koskeva poikkeuslaki kumoamalla merkitsisi todennäköisesti totaalikielätytyjien lukumäärän voimakasta kasvua ja olisi vastoin ihmisoikeuskomitean kantaa.

Ihmisoikeuskomitean kanta perustuu Suomea sitovan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta koskevaan artiklaan. Komitealla on sopimuksen tulkintaoikeus. Myös toinen YK:n ihmisoikeuselin, ihmisoikeusneuvosto, on ottanut asiaan kantaa kehotettuaan viime kesänä Suomea vapauttamaan vangitut aseistakieltäytyjät.

Vuosittain syyte nostetaan 35-55 siviilipalveluksesta tai asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittua totaalikieltäytyjää vastaan. Suomen tapa käyttää edelleen ehdottomia vapausrangaistuksia aseistakieltäytyjien kohdalla on kansainvälisessä vertailussa jokseenkin ainutlaatuinen. Yksikään muu Euroopan Unionin jäsenmaa ei enää rankaise aseistakieltäytyjiä säännönmukaisesti ehdottomilla vapausrangaistuksilla.