Aseistakieltäytymisuutisia maailmalta

Jo kolmas tuomio Mattan Helmanille Israelissa

Mattan Helman sai tammikuussa Israelissa jo kolmannen vankeustuomion asevelvollisuudesta kieltäytymisen johdosta.

Haogenin kibbutsista kotoisin oleva 20-vuotias Mattan on sotilasvankila no 6:ssa. Kolmannen tuomion pituus on 20 päivää, ja sen suoritettuaan hän on istunut vankeudessa 50 päivää.

Juuri ennen ensimmäistä vangitsemistaan Mattan kirjoitti: "Tiedän, että muistan tämän päivän loppuelämäni. En muista sitä päivänä jona minut vangittiin, vaan päivänä jolloin toin vapauteni julki."

Aseistakieltäytyjiä lienee tulossa jatkossa lisää, sillä israelilainen Haaretz-lehti kertoi joulukuun lopussa uudesta joukkokieltäytymisestä. 63 teini-ikäistä nuorta oli ilmoittanut kieltäytyvänsä palvelemasta Israelin armeijassa. “Olemme päättäneet, ettemme osallistu miehitykseen ja Palestiinan kansan sortamiseen. ‘Väliaikainen’ tilanne on kestänyt nyt 50 vuotta, emmekä me aio edesauttaa sen jatkumista", he toteavat Israelin pääministerille lähettämässään kirjeessä. Koulusta valmistuvien nuorten joukkokieltäytymisillä on pitkä historia Israelin aseistakieltäytyjäliikkeessä.

Asevelvollisuus ehkä palaamassa Ranskaan - mutta millaisena?

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin vaalilupauksiin kuului aloite, jonka mukaan kaikille ihmisille annetaan “suora kokemus elämästä armeijassa tietotaitoineen ja vaatimuksineen”. Lupaus on käytännössä johtanut suunnitelmiin määrätä 600 000–800 000 nuorta vuosittain sotilaskoulutukseen vähintään kuukaudeksi.

Suunnitelmasta ei ilmeisesti ole yksimielisyyttä Ranskan hallituksen sisällä, sillä puolustusministeri Florence Parly lausui helmikuun alussa, että palvelus olisi luultavasti vapaaehtoinen. Macronin tiedottaja kertoi kuitenkin myöhemmin, että järjestelmästä on suunniteltu "pakollista ja universaalia".

Hankkeen tarkoitus on tuskin Ranskan sotilaallisen suorituskyvyn lisääminen: armeijasta vastaava ministeri näyttää suhtautuvan siihen nihkeästi ja palvelusaika olisi varsin lyhyt. Todennäköisemmin aloitteen taustalla ovatkin Ranskan sisäiset ongelmat ja pyrkimyksenä kytkeä erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret kuukauden mittaisen kasarmikomennuksen kautta tiukemmin ranskalaiseen yhteiskuntaan. Macronin tammikuisen lausuman mukaan järjestelmän tarkoitus olisi myös antaa nuorille "syitä puolustaa ja käydä kamppailuja sosiaalisella alalla, ympäristökysymysten ja kulttuurin piirissä".

Kaavailtuun järjestelmään saattaa sisältyä myös siviililuontoinen palvelusvaihtoehto ja hallituksen työryhmä hahmottelee yksityiskohtaisia esityksiä huhtikuussa. Lopullinen malli ei ole vielä selvillä. Tietoa ei ole myöskään siitä, aiotaanko palveluksen suorittaminen sanktioida ja jos aiotaan, niin millä tavalla.

Aseistakieltäytyjäliitto vastustaa pakkoon perustuvaa militaristista järjestelmää. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset kieltävät laajentamasta asevelvollisuutta siviiliyhteiskunnassa laajalti toteutettavaksi sanktioiduksi palvelusvelvollisuudeksi.

Ukraina: Ruslan Kotsaba uudelleen oikeuteen

Ruslan Kotsaba joutui helmikuussa tuomioistuimen eteen dolybassa Ukrainassa. Hän sai keväällä 2015 kolmen ja puolen vuoden vankeustuomion "Ukrainan asevoimien häiritsemisestä”, koska hän vastusti Ukrainan hallituksen toimeenpanemia asevelvollisuuskutsuntoja ja kyseenalaisti hallituksen tulkinnan Itä-Ukrainan sodasta. Amnesty International julisti Ruslan Kotsaban mielipidevangiksi, ja useiden europarlamentaarikkojen vedottua hänen puolestaan hänet vapautettiin syksyllä 2016. Kotsaba kuitenkin jatkoi kiellettyjen mielipiteidensä esittämistä, ja viime syksynä juttu avattiin uudelleen.

Thaimaan viranomaiset luopuivat syytteistä demokratiamielenosoittajia vastaan

Thaimaassa 27. tammikuuta järjestettyyn rauhanomaiseen mielenosoitukseen osallistuneita joutui tuomioistuimen eteen. 39 henkilöä sai syytteen, jonka aiheena on joko kapinaan lietsominen, julkisia kokoontumisia koskevan kiellon rikkominen tai vuonna 2015 voimaan tulleen, kokoontumisen 150 metrin säteellä kuninkaan asunnosta kieltävän säännöksen rikkominen.

Kaksi päivää väkivallattoman mielenosoituksen jälkeen Thaimaan ”kansallinen rauhan ja järjestyksen neuvosto” oli nostanut syytteen demokratiamielenosoittajia vastaan. Syytteistä luovuttiin kuitenkin seuraavalla viikolla, kun syytteen saaneet kävivät ilmoittautumassa poliisiasemalla. Heidät päästettiin välittömästi vapaaksi.

Yksi mielenosoitukseen osallistunut oli aseistakieltäytyjä Netiwit Chotiphatphaisal, jonka kanssa AKL:n kattojärjestö War Resisters' International (WRI) on tehnyt läheistä yhteistyötä yli vuoden ajan. Nettisivullaan julkaisemassaan lausunnossa Netiwit sanoi:

”Viranomaisten öykkäröinnin kohteeksi joutuminen ei pelota minua. Ainakin tein jotain maamme puolesta. Rehellisesti sanoen olen ylpeä siitä, että olen syytettyjen aktivistien joukossa.”

Mielenosoitus vastusti sotilasvaltaa ja myöhemmin tälle vuodelle suunniteltujen yleisten vaalien lykkäämistä. Vaalit, joita on lykätty jo useaan otteeseen vuoden 2014 sotilasvallankaappauksen jälkeen, oli alun perin tarkoitus järjestää marraskuussa 2018. Lainsäätäjät kuitenkin muuttivat vaalilakia niin, että vaalit järjestetään vasta ensi vuoden tammi- tai helmikuussa.

Mielenosoituksen kaltaiset vastalauseet ovat harvinaisia. Otettuaan vallan armeijan johtama hallitus on julistanut rauhanomaiset "poliittiset" kokoontumiset laittomiksi. Tämä on vaikuttanut myös aseistakieltäytyjiin. Viime vuonna Netiwit chotiphatphaisal sai kutsuntamääräyksen yhtenä vuosittain asevelvollisuuden kohteeksi joutuvana julkisuuden henkilönä. Hän onnistui välttämään sen, koska on yhä opiskelija, minkä perusteella on mahdollista saada lykkäystä.