Sotaministerin sivarikommenteista

Jussi Niinistö kommentoi siviilipalvelusta Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 11.11. Hän pitää "erityisen ongelmallisena nykyisen lain tarjoamaa rajoittamatonta mahdollisuutta asepalveluksesta kieltäytymiseen myös silloin, kun asevelvollisia tarvittaisiin tosi toimiin".

Aseistakieltäytymisoikeus sodan aikana tunnustettiin Suomessa vasta vuonna 2008. Muutos toteutettiin, kun YK:n ihmisoikeuskomitea oli todennut, että rajatessaan aseistakieltäytymisoikeuden vain rauhan aikaan Suomi rikkoo YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen sisältyvää vakaumuksen suojaa. Tämän oikeuden poistaminen merkitsisi siis sopimuksen rikkomista. Oikeus kieltäytyä aseista sodan aikana ei tälläkään hetkellä ole rajoittamaton, vaan kriisin aikana siviilipalvelukseen hakevat voidaan lain mukaan määrätä vakaumuksentutkintalautakunnan käsiteltäväksi.

Lisäksi Niinistö haluaa kytkeä siviilipalveluksen kriisivalmisteluihin. Tällainen muutos vaarantaisi siviilipalveluksen aseman vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille sopivana palvelusmuotona. Siviilipalvelus on kuitenkin olemassa nimenomaan heitä varten. Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten pakkotyön kiellon perusteella muita kuin vakaumuksen perusteella kieltäytyneitä ei sellaiseen edes voi määrätä. Niinistön ehdotuksen toteuttaminen johtaisi myös erittäin todennäköisesti totaalikieltäytyjien määrän voimakkaaseen lisääntymiseen.

Tällä hetkellä siviilipalveluksen voi suorittaa monenlaisissa palveluspaikoissa ja yhteiskuntaa hyödyttävissä tehtävissä. Niinistön mainitsemat "turvallisuudesta vastaavat viranomaiset" voivat tarjota nytkin palveluspaikkoja. Niiden tarjoamien palveluspaikkojen määrä on kuitenkin varsin vähäinen, mikä kertonee siitä ettei sivareiden laajamittaiselle palvelemiselle niissä ole nähty tarvetta. Varsin järjettömältä vaikuttaa Niinistön ajatus, että palveluspaikkojen ja erilaisten palvelustehtävien määrän voimakas rajaaminen motivoisi siviilipalvelusmiehiä.

Niinistön ehdotuksen taustalla on halu vähentää viime vuosina kasvanutta reservinkieltäytyjien määrää. Täydennyspalveluksen pidentämisen sijasta kaikille reservinkieltäytyjille pakollinen velvollisuus osallistua tarpeettomaan täydennyspalvelukseen tulee poistaa. Tällä hetkellä täydennyspalvelus kestää käytännössä viisi päivää.

Oikeassa Niinistö on toki siinä, että siviilipalveluslaki on viimein saatava vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Sekä YK:n ihmisoikeuskomitea että ihmisoikeusneuvosto ovat vaatineet Suomea lyhentämään siviilipalveluksen rangaistuksenluonteista kestoa. Asialle ei ole tehty mitään. Rauhanaikana palveluksesta vapautettujen Jehovan todistajien erityiskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita vakaumuksia ihmisoikeuskomitean vaatimuksista huolimatta.

Viime kädessä Suomen tulee luopua pakollisesta siviilipalveluksesta ja vapauttaa aseistakieltäytyjät palveluksesta, kuten valtaosa maailman maista on tehnyt. Näin toimitaan käytännössä mm. Norjassa ja Ruotsissa.

Työryhmä koolle

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti Niinistön ministeriölle lähettämän kirjeen perusteella työryhmän käsittelemään siviilipalveluslain muutostarpeita. Aseistakieltäytyjäliitto on edustettuna työryhmässä. Se tulee toimimaan aktiivisesti, jotta Niinistön ideologisperusteisten heikentämisesitysten sijasta ryhmän toiminnassa keskeiseen asemaan nousevat palvelusajan ja totaalikieltäytyjien vapausrangaistusten kaltaiset todelliset epäkohdat, joihin YK:n ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota.

ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITTO