Aseistakieltäytymisuutisia maailmalta

Noa Gur Golanille ja Hadas Talille uusi tuomio Israelissa

Aseistakieltäytyjät Noa Gur Golan ja Hadas Tal vangittiin jälleen lokakuun lopussa Israelissa asepalveluksesta kieltäytymisen johdosta.

19-vuotias Noa Gur Golan oli viettänyt jo tähän mennessä 87 päivää vankeudessa. Nyt hän sai 30 päivän tuomion. 18-vuotias Hadas Tal sai taas kymmenen päivää aikaisemmin istumansa 50 päivän päälle.

Hadas Tal kirjoitti kieltäytymisilmoituksessaan:

"Kieltäydyn palvelemasta Israelin armeijassa, joka on väkivaltainen sotilaallinen rakenne ja jota vastustan voimakkaasti... Kieltäydyn osallistumasta mihinkään järjestöön, joka edustaa väkivaltaa ja toimii väkivaltaisesti, minkä johdosta haluan huomauttaa, että yhtä hyvin kieltäytyisin palvelemasta missä tahansa armeijassa."

Toisessa lausunnossaan hän sanoi: "On tärkeää, ettei tämä järjestelmä saa jatkua ilman vastarintaa. Ennen minua vankilassa istuneet kieltäytyjät eivät saaneet miehitystä loppumaan, mutta teoillamme on suuri merkitys - ne lisäävät tietoisuutta ja aikaansaavat julkista keskustelua."

Jouduttuaan viimeksi aseistakieltäytyjien tutkintakomitean eteen Noa Gur Golan kirjoitti Facebookissa:

"Olen menossa vankilaan neljännen kerran, sillä tiedän tehneeni oikein silloinkin, kun piikkilanka-aidat näyttävät uhkaavilta ja muistuttavat minua siitä että olen vankilassa. Tiedän, että jos minulla on etuoikeus ja voimaa sanoa ei, velvollisuuteni on tehdä niin ja aion täyttää sen."

Osman Murat Ülke: kaksi vuosikymmentä vainoa

Kaksi vuosikymmentä vangitsemisensa jälkeen turkkilainen aseistakieltäytyjä Osman Murat Ülke määrättiin saapumaan poliisiasemalle, kun Bilecikin maakunnan syyttäjä avasi uudelleen jutun häntä vastaan. Ülke oli ensimmäinen Turkissa pidätetty aseistakieltäytyjä. Hän poltti kutsuntamääräyksensä Izmirissä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa 1.9.1995, ja seuraavien vuosien aikana hänet pidätettiin ja vangittiin useita kertoja aseistakieltäytymisen johdosta. Prosessi johti myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tehtyyn valitukseen. Tuomioistuimen päätös tammikuussa 2007 oli Ülkelle voitollinen. Syytteistä ei ole kuitenkaan luovuttu.

WAR RESISTERS´ INTERNATIONAL

Uusi asetus uhkaa aseistakieltäytyjiä Turkissa

Turkin hallitus antoi 22. kesäkuuta uuden asetuksen, joka mahdollistaa ”terroristijärjestöihin” kuuluneiden tai sellaisiin yhteyksissä olevien välittömän määräämisen sotilaspalvelukseen. Sotilaspalveluslakiin lisättävän asetuksen mukaan “ne, jotka ovat jäseniä tai yhteydessä terroristijärjestöihin tai valtion kansallista turvallisuutta vastaan toimiviin järjestöihin … otetaan aseisiin (lähetetään suorittamaan sotilaspalvelusta).”

Joidenkin arvioiden mukaan uusi asetus kohdistuu aikaisempien hätätilasetusten perusteella viroistaan erotettuihin valtion työntekijöihin, kuteen poliisiin. Toisten mukaan taas asetuksen epämääräinen sanamuoto asettaa kaikki asepalvelusta suorittamattomat poliittiset toisinajattelijat vaaraan.

Turkkilainen ihmisoikeusjuristi ja WRI:n hallituksen jäsen Hulya Ucpinar toteaa, että asevelvollisuutta käytetään pelottelukeinona poliittisia toisinajattelijoita kohtaan.

Ucpinar sanoo, että että aikaisempien asetusten perusteella erotetut ovat uuden asetuksen ensisijainen kohde. Kuitenkin, hän lisää, on selvää että asetuksen kohteena ovat kaikki poliittiset toisinajattelijat.

Ucpinar mukaan hallitus saattaa lisätä kutsuntakarkureihin kohdistuvaa valvontaa, minkä seurauksena sekä karkurien että aseistakieltäytyjien tilanne saattaa muuttua vaikeammaksi.

Aseistakieltäytyjien yhdistyksessä toimiva lakimies Davut Erkan korostaa hallituksen mielivaltaista toimintaa poliittisia vastustajia kohtaan hätätilalain aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden asetuksen perusteella käytännössä kaikki poliittiset toisinajattelijat voidaan yhdistää terroristijärjestöihin ilman mitään kunnollista oikeusprosessia ja näin ollen saattaa pakkovärväyksen kohteeksi.

Erkan sanoi, että kurdijärjestöihin tai vasemmistolaisiin järjestöihin kuuluvat aseistakieltäytymisjulistuksen tehneet henkilöt saattavat joutua asetuksen kohteeksi. Hallitus saattaa yhdistää heidät järjestöihin mielivaltaisesti ja saattaa heidät pakkovärväyksen kohteeksi. Asetuksen toimeenpano riippuu puolustusministeriön asettamista yksityiskohtaisista säädöksistä.

CO-UPDATE 94, MAY-OCTOBER 2017

Asevelvollisuutta Krimillä

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu antoi syksyllä raporttinsa ihmisoikeustilanteesta Krimillä ja Sevastopolin kaupungissa Venäjän kaapattua alueen haltuunsa helmikuussa 2014. Raportissa kiinnitetään huomiota myös asevelvollisuuden aiheuttamiin ihmisoikeusongelmiin.

Krimin asukkaat ovat olleet Venäjän asevelvollisuuden kohteena sen jälkeen, kun Venäjän federaatio miehitti alueen. Ihmisoikeusvaltuutetun mukaan useat Krimin tataarit ovat lähteneet alueelta välttääkseen armeijapalveluksen eivätkä voi nyt palata alueelle, koska joutuisivat syytteeseen sotilaskarkuruudesta. Raportissa mainitaan myös Venäjän armeijassa palvelemasta kieltäytynyttä Krimin asukasta vastaan nostettu rikosjuttu.

Raportissa todetaan, että kansainvälisen humanitaarisen lain perusteella miehitysvalta ei saa pakottaa miehitetyn alueen asukkaita sotilaspalvelukseen tai painostaa heitä värväytymään vapaaehtoisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asevelvollisuuden toimeenpaneminen Krimillä rikkoo humanitaarista lakia.

Raportissa kerrotaan myös Jehovan todistajasta, jolle krimiläinen kutsuntalautakunta kertoi 9. kesäkuuta, että hänellä on mahdollisuus hakeutua siviilipalvelukseen vain, mikäli hän vaihtaa uskontoaan. Päätös on seurausta Venäjän korkeimman oikeuden päätöksestä kieltää Jehovan todistajat ”äärijärjestönä”.

CO-UPDATE 94, MAY-OCTOBER 2017

Jehovan todistajien kieltäminen vaikuttaa aseistakieltäytyjiin Venäjällä

Venäjän federaation korkein tuomioistuin kielsi Jehovan todistajien toiminnan Venäjällä sillä perusteella, että kyseessä on ”ekstremistinen” järjestö. Lakkauttamispäätös, joka tehtiin 20. huhtikuuta ja vahvistettiin 17. heinäkuuta 2017, tarkoittaa sitä että Jehovan todistajien hallinnollinen keskus ja kaikki 395 alueellista organisaatiota lakkautetaan ja valtio voi takavarikoida niiden omaisuuden. Päätös vaikuttaa kymmeniin tuhansiin ihmisiin, mukaan lukien Jehovan todistajiin kuuluviin aseistakieltäytyjiin.

Päätöksen mukaan jokainen joka kiellosta huolimatta ilmoittaa olevansa Jehovan todistaja, voi joutua rikossyytteiden kohteeksi ja saada enimmillään 12 vuoden tuomion.

Tuoreita esimerkkejä ovat aseistakieltäytyjät Avel Lukin, Damir Galejev ja Jevgeni Vladimirov, joilta on evätty mahdollisuus suorittaa siviilipalvelusta uskonnollisen vakaumuksensa johdosta.

Tshuvassian tasavallan kutsuntalautakunta hylkäsi 18-vuotiaan Jehovan todistajiin kuuluvan aseistakieltäytyjän Avel Lukinin siviilipalvelushakemuksen 12.5.2017. Shumerlyan alueoikeus hylkäsi Lukinin päätöksestä tekemän valituksen 4. heinäkuuta. Lukinin palvelukseenastumismääräyksestä ilmenee, että siviilipalvelushakemuksen hylkääminen on seurausta korkeimman oikeuden päätöksestä. Huhtikuussa 2017 kahden Jehovan todistajiin kuuluvan aseistakieltäytyjän, Damir Galejevin ja Jevgeni Vladimirovin, siviilipalvelushakemukset hylättiin kutsuntalautakunnassa samasta syystä. Lautakunta määritti heidät ”ekstremisteiksi” Jehovan todistajiin kuulumisen johdosta.

Puolue auttaa sotilaspalveluksen välttämistä Georgiassa

Georgialainen poliittinen puolue on perustanut kirkon auttaakseen asevelvollisia välttämään sotilaspalveluksen.

Georgian lainsäädännön mukaan uskonnollisissa järjestöissä palvelevat papit on vapautettu pakollisesta sotilaspalveluksesta. Poliittinen puolue Girchi rekisteröi ”Georgian kristillis-evankeelisen protestanttisen biblikaalisen vapauskirkon” maaliskuussa ja sen jälkeen sillä on ollut valtion valtuutus nimittää henkilö papiksi. Girchin johtaja Iago Khvichia sanoi: "Näin ollen, jos [kyseinen] henkilö värvätään yhä armeijaan, kyseessä on hänen oikeuksiensa selkeä ja räikeä loukkaus." Khvichia lausui myös, että puolueen jäseneksi "ei voi liittyä fasisti eikä homofobinen tai ksenofobinen henkilö. Jäsenen velvollisuus on levittää vapauden ajatusta yhteiskunnassa."

Girchi-puolue vastustaa asevelvollisuutta ja käyttää hyödykseen Georgian lainsäädännössä olevaa porsaanreikää. Sen jäsen Nika Oboladze sanoo: "Olemme nähneet tämän mahdollisuuden ja käytämme sitä hyväksemme." Georgian armeija ei ole tyytyväinen lakiin. Armeijan edustaja kertoi Negazeti-uutissivustolle: "Mikäli lakia ei muuteta, ei ole mahdollista värvätä asevelvollisia."

CO-UPDATE 94, MAY-OCTOBER 2017

Aseistakieltäytymisoikeus etenee Etelä-Koreassa

Aseistakieltäytymisoikeuden tunnustaminen saattaa olla askeleen lähempänä Etelä-Koreassa. Lisää aseistakieltäytyjiä on todettu syyttömiksi aluetuomioistuimissa. Ihmisoikeusryhmät ovat painostaneet hallitusta ja presidentti Moon Jaeinia, joka vaalikampanjansa aikana lupasi luoda vaihtoehtoisen siviilipalveluksen, toteuttamaan aseistakieltäytymisoikeuden.

Daegun alueoikeuden Gimcheonin osasto totesi syyttömäksi 8. kesäkuuta kolme aseistakieltäytymisestä syytettyä miestä. Tämän päätöksen jälkeen Etelä-Korean tuomioistuimet ovat vapauttaneet vuoden aikana syytteistä jo 13 aseistakieltäytyjää. Joidenkin mielestä vapauttavat päätökset ovat alioikeuksien tuomarien viesti korkeimmalle oikeudelle, joka on lykännyt aseistakieltäytymistä koskevien päätösten antamista sekä hallitukselle, joka on ollut vastahakoinen luomaan vaihtoehtopalvelusjärjestelmää.

Kansainvälisenä aseistakieltäytyjäpäivänä 15.5. joukko aseistakieltäytyjiä ja Amnesty Internationalin aktivisteja järjesti Soulissa mielenosoituksen, jossa vaadittiin hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin lain muuttamiseksi niin pian kuin mahdollista. Tapahtuman aikana aseistakieltäytyjät lukivat julkilausumansa, vaativat politiikan muutosta ja järjestivät esityksen, jossa astuivat kahlittuna valevankilaan.

Kesäkuussa maan kansallinen ihmisoikeuskomitea kehotti puolustusministeriä ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin vaihtoehtopalveluksen luomiseksi, jotta aseistakieltäytyjiin kohdistuvat loukkaukset vältettäisiin. Se viittasi kehotuksessaan sekä YK:n ihmiskomitean suosituksiin että Etelä-Korean asukkaiden muuttuneisiin mielipiteisiin. Komitean teettämän mielipidekyselyn mukaan 46 % korealaisista kannatti vaihtoehtopalvelusjärjestelmää vuonna 2016. Vuonna 2005 sitä oli kannattanut vain 10 %.

Kansallinen ihmisoikeuskomitea painotti myös, että aseistakieltäytyjien vakaumuksia mahdollisesti tutkimaan asetettavan lautakunnan tulee toimia oikeudenmukaisesti eikä sen tule toimia puolustusministeriön tai armeijan värväysorganisaation alaisuudessa.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on myös todennut useaan otteeseen, että Etelä-Korean kyvyttömyys tunnustaa aseistakieltäytymisoikeutta merkitsee ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapauden rikkomista.

Lisäksi ryhmä aseistakieltäytyjiä on voittanut armeijan värväysorganisaatiota vastaan nostamansa oikeusjutun. Soulilainen tuomioistuin totesi 3. toukokuuta, ettei värväysorganisaatio saa laittaa aseistakieltäytyjien henkilökohtaisia tietoja kutsuntakarkureiden nimien joukkoon. 116:n aseistakieltäytyjän nimet ovat olleet värväysorganisaation nettisivulla joulukuusta 2016 alkaen.

Ratkaisussaan tuomioistuin totesi, että henkilökohtaisen informaation julkaiseminen aiheuttaa "peruuttamatonta ja välitöntä" haittaa asianosaisille ja niiden poistaminen on välttämätöntä lisähaitan ehkäisemiseksi. Korean Times -lehti kuitenkin kertoo, että kyseessä on vain väliaikainen ratkaisu, joka on voimassa vain virallisen oikeudenkäynnin alkamiseen saakka.

CO-UPDATE MAY-OCTOBER 2017