Alpakoita, ei natseja!



















Kuva: Tiia Sainio

Antimilitaristin uusi päätoimittaja Aku Kervinen matkusti Kuopiosta Helsinkiin ja vietti Suomen sadatta itsenäisyyspäivää Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa. A-ryhmän ja Helsingin vasemmistonuorten järjestämässä tapahtumassa vastustettiin äärioikeistoa väkivallattomalla mielenilmauksella.

Joulukuun 6. päivän aamuna kotikaupunkini Kuopio heräili viettämään tavallistakin militaristissävytteisempää itsenäisyyspäivää puolustusvoimien valtakunnallisen paraatin merkeissä. Linja-autoasemalta noin kello 9 lähtenyt yhteiskuljetus Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen tarjosi pakotien kaiken sotilaallisen tohinan keskeltä itselleni ja joukolle muita fasismin vastustajia.

Aivan kaikki yhteiskuljetukseen etukäteen ilmoittautuneet eivät lopulta löytäneet tietään pikkubussiimme, mutta sen ei annettu häiritä tunnelmaa. Matkalla kävimme läpi mielenosoitusta varten etukäteen laaditut turvallisuusohjeet ja kiinnitimme rintaamme I stand with alpakka -pinssit. Niillä osoitimme tukemme lastentapahtumalle, joka sai häädön Töölöntorilta kansallismielisten ja fasististen tahojen järjestämän 612-soihtukulkueen tieltä ja johon oli tarkoitus tuoda viihdykkeeksi muun muassa alpakoita ja pupuja. Riemuitsimme myös Viking Linen päätöksestä kieltäytyä päästämästä Tukholmasta laivaan kansallissosialistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen aktiiveja, jotka olivat matkalla Helsinkiin järjestön Kohti vapautta -mielenosoitukseen.

Loppumatkasta kuulimme, että poliisi oli pysäyttänyt muita Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen matkalla olleita yhteiskuljetusbusseja ja tarkistanut ne. Ylen toimittaja twiittasi dramaattiseen sävyyn poliisin “piirittäneen tummaa linjaautoa”. Pikkubussimme pääsi kuitenkin ilman pysäytyksiä perille Hakaniemen torin kupeeseen ajoissa hieman ennen kolmea iltapäivällä.

Torille oli jo kerääntynyt silmämääräisesti arvioiden useita satoja osallistujia, jotka kuuntelivat tapahtuman järjestäjien ohjeistuksia mielenosoitusta varten ja harjoittelivat huutoja. Pian saapumisemme jälkeen joukko alkoi järjestäytyä kulkueeksi suuren Helsinki ilman natseja -banderollin taakse.

Muutama minuutti ilmoitetun lähtöajan klo 15.30 jälkeen kulkue nytkähti liikkeelle. Huudoissa otettiin kaikki irti poliisinpäätöksestä siirtää lastentapahtuma pois 612-marssijoiden tieltä. Suosituimpiin huutoihin kuuluivat: “Pupuja, ei natseja!” ja “Alpakoita, ei natseja!” Lisäksi huudettiin muun muassa: “Ei natseja Helsinkiin, ei natseja mihinkään” ja vaadittiin rajoja auki rakkaudelle.

Mielenosoituksen keskellä toteutui myös Kai Sadinmaan ja Katri Tapolan kokoon kutsuma Tule jalkapuuhun - minä häpeän Suomea -performanssi. Performanssin osallistujat kantoivat koko mielenosoituksen ajan mukanaan vanhanaikaista jalkapuuta. Siihen oli mahdollisuus istuutua ja otattaa itsestään kuva kyltin kanssa, johon sai kirjoittaa mitä häpeää Suomessa. Osallistujien häpeän aiheita olivat esimerkiksi rasismin kasvu ja arkipäiväistyminen, tolkun ihmiset ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo.

Asema-aukiolle saavuttaessa huudot vaimenivat, kun kulkue pysähtyi minuutin ajaksi muistamaan Jimi Karttusta, joka menehtyi paikalla Suomen vastarintaliikkeen aktiivin pahoinpitelemänä reilu vuosi sitten. Tässä kohtaa kulkue näytti todella pitkältä kärjen ollessa Asema-aukion toisessa päässä ja hännän jäädessä sieltä katsoen näkymättömiin. Lisää ihmisiä liittyi sieltä täältä mukaan mielenosoitukseen.

Mielenosoitus jatkoi matkaansa Mannerheimintielle ohikulkijoiden vilkutellessa ja näyttäessä peukkua, tosin marssijoiden takia välillä pysähtymään joutuneissa raitiovaunuissa näkyi myös vähemmän innostuneita reaktioita. Töölöä lähestyttäessä kulkueen kärki alkoi kiristää tahtiaan, ja välit marssijoiden välillä pitenivät.

Pohjoisella Hesperiankadulla poliisi pysäytti kulkumme. Hetken kuluttua syy selvisi: Pohjoismaisen vastarintaliikkeen 612-marssi ohitti meidät Runebergintietä pitkin edestämme. Poliisi muodosti muurin kahden mielenosoituksen väliin, mutta meidän mielenosoituksemme osallistujat pystyivät levittäytymään puistoalueelle Hesperiankadun ja Pohjoisen Hesperiankadun väliin ja ilmoittamaan myös natseille itselleen, ettemme halua natseja Helsinkiin emmekä mihinkään. Myöhemmin Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen järjestäjät paheksuivat julkaisemassaan tiedotteessa poliisin päätöstä päästää natsimarssi kulkemaan ennen vastamielenosoittajia. Poliisi perusteli päätöstä medialle sillä, että Helsinki ilman natseja -mielenosoitus oli liikkunut liian hitaasti ja Kohti vapautta -marssi oli kulkueiden reittien leikkauspisteessä ensin.

Natsimarssin kuljettua ohitsemme poliisi päästi meidät taas jatkamaan matkaa reittimme päätepisteeseen. Hesperianpuiston hiekkakentällä kuuntelimme vielä tapahtuman järjestäjien puheita ja musiikkia, jota esittivät Pastori Leksi ja Julma H. Esitykset loppuivat kellon ollessa noin vartin yli kuuden, ja tässä vaiheessa me Kuopion yhteiskuljetuksen osallistujat suuntasimme takaisin bussille. Haluja olisi ollut osallistua myös Töölön jalkapallohalliin siirron saaneeseen lastentapahtumaan, mutta kun lapsia ei ollut mukana ja bussin lähtöaika oli ennalta sovittu, jäi tämä kaikki itsenäisyyspäivän mielenosoitukset kävijämäärällään pessyt tapahtuma alpakoineen tällä kertaa näkemättä.

Paluumatkalla bussissa seurasimme kiinnostuneina uutisointia illan mielenosoituksista. Keskustelua herätti jälleen poliisin toiminta, esimerkiksi poliisin tapa laskea mielenosoitusten osallistujamääriä. Arviot mielenosoittajien määristä eri mielenosoituksissa nimittäin vaihtelivat suuresti. Poliisi arvioi Twitterissä mielenosoituksen alussa Hakaniemen torilla olleen hieman yli parisataa osallistujaa, mutta korjasi myöhemmin kulkueen saapuessa Kaisaniemeen arviotaan ylöspäin 450:een ja myöhemmin edelleen tuhanteen mielenosoittajaan. Mielenosoituksen järjestäjien myöhemmin illalla julkaisemassa tiedotteessa arvioitiin mielenosoittajia olleen alkuvaiheessa mukana noin tuhat henkeä ja Mannerheimintiellä uusien osallistujien liityttyä kulkueeseen jo 3000. Marssin osallistujan näkökulmasta osallistujamäärää on vaikea arvioida, mutta ainakin se oli moninkertaisesti suurempi kuin uusnatsien mielenosoituksessa. 612-mielenosoituksen osallistujamäärän poliisi taas arvioi olleen noin 2800, eli lähes kolminkertainen verrattuna poliisin arvioon Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen osallistujamäärästä. Antifasistisen Varisverkoston mukaan paikallaolleet silminnäkijät olivat laskeneet soihtukulkueen osallistujamääräksi reilu tuhat ja kuvatuista videoista osallistujamäärää laskeneet päätyneet 1200-1500 osallistujaan.

Myöhemmin mediaan tuli myös tieto, että poliisi oli ennaltaehkäisevästi pidättänyt antifasistin, joka viime vuoden itsenäisyyspäivän mielenosoitusten yhteydessä oli pahoinpidellyt ruotsalaisen uusnatsin. Lakkauttamispäätöksen Suomessa saaneen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen pahimpiakaan rettelöitsijöitä ei kuitenkaan otettu ennaltaehkäisevästi kiinni, ei edes Asema-aukion pahoinpitelyyn syyllistynyttä Jesse Torniaista, joka sai esiintyä “kansallissosialistien sankarina” Vastarintaliikkeen itse kuvaamilla videoilla. Järjestön lakkauttamisen vuoksi muutenkin kyseenalaisen Kohti vapautta -mielenosoituksen osallistujia ei pysäytetty edes siinä vaiheessa, kun he siirtyessään “sitoutumattomaan” 612-soihtukulkueeseen pahoinpitelivät reitillään ihmisen, eikä pahoinpitelijöitä otettu kiinni.

Huolimatta poliisin toiminnan herättämistä kysymyksistä mielenosoitukseen oltiin paluubussissa tyytyväisiä, ja vastaavaan toimintaan oltiin valmiita jatkossakin. Ei ole mukavaa, että satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivä täytyy käyttää natsien vastustamiseen, mutta jos se on tarpeen, se tehdään.

AKU KERVINEN