Suomi hylkäsi YK:n suosituksen aseistakieltäytyjien aseman parantamisesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YK:n ihmisoikeusneuvosto kokoontuu Genevessä. Kuva: UN Photo / Jean-Marc Ferré

YK:n ihmisoikeusneuvosto on saanut päätökseen nelivuotisen määräaikaistarkastelunsa, jossa se seuraa säännöllisesti kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden ja -sitoumusten toteutumista.

Työryhmän raportti oli määrä hyväksyä ihmisoikeusneuvoston istunnossa syyskuussa, johon mennessä Suomen tuli ottaa kantaa annettuihin suosituksiin. Neuvosto antoi Suomelle toista sataa ihmisoikeuksien parantamiseen liittyvää suositusta. Elokuussa uutisoitiin hallituksen raporttiluonnoksesta käyneen ilmi, että Suomi aikoo hylätä ennätysmäärän YK:n suosituksista, peräti 37 suositusta 158:sta. Neljä vuotta sitten päättyneellä kierroksella Suomi sai 78 suositusta, joista se hylkäsi viisi.

Myös aseistakieltäytyminen on huomioitu suosituksissa. Suomea kehotetaan vapauttamaan kaikki vangitut aseistakieltäytyjät ja varmistamaan, ettei siviilipalvelus ole rangaistuksenomainen ja että se pysyy siviilikontrollin alla. Suomen aseistakieltäytyjien asemaan kiinnitti huomiota Uruguay. Suomi ei kuitenkaan aio noudattaa suositusta, vaan 25.8. julkaistussa ulkoministeriön vastauksessa Suomi ilmoittaa huomioineensa suosituksen ja pyrkivänsä "varmistamaan, että erilaiset palvelusvaihtoehdot ovat niin tasavertaisia kuin mahdollista". Käytännössä tiedoksi ottaminen tarkoittaa suosituksen hylkäämistä.

Aseistakieltäytyjäliitto on tekemässä valituksia aseistakieltäytyjien kohtelusta sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle että YK:n ihmisoikeuskomitealle, joka on eri elin kuin nyt lausuntoa antava neuvosto. Ihmisoikeusneuvostossa eri valtiot voivat esittää kysymyksiä ja antaa suosituksia toisten valtioiden ihmisoikeustilanteeseen liittyen.