Puolustusministeri taas Ahvenanmaan kimpussa

Puolustusministeri Niinistön perustuslakitulkinnat ovat jo pidempään olleet omaa luokkaansa, jopa tässä laittomuuden hallituksessa. Niinistön uusin neronleimaus löytyy 28. syyskuuta Hufvudstadsbladetin otsikon ”Försvarsministern vill sätta ålänningarna i civiltjänst” alta. 

Puolustusministeri haluaa ”ahvenanmaalaiset” (= sikäläiset miehet) siviilipalvelukseen kun on  ”yleinen” asevelvollisuus – siis miesten asevelvollisuus. ”Kaikki” suorittavat asepalveluksen. ”Kaikki” = palveluskelpoiset miehet, jotka ovat Suomen kansalaisia eivätkä kieltäydy. Kaikkiin eivät kuulu sivarit, eikä se noin neljäsosa miehistä, joka ei suorita mitään palvelusta.

Niinistö rajaa ”kansan” radikaalioikeistolaiseen tapaan vain itselleen sopiviin. Kun Niinistö vielä samaistaa asevelvollisuuden ja maanpuolustusvelvollisuuden, naisetkaan eivät kai ole  kansalaisia. Perustuslain 127 § 1 momentti nimittäin kuuluu: ”Jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.”

Siviilipalvelus perustuu 127 § 2 momenttiin: ”Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla.” Näin pitkälle Niinistö ei lukenut. Hän luki pykälästä vain kahdeksan ensimmäistä sanaa HBL:n lainauksesta päätellen.   

Perustuslaissa ei ole säädetty mitään aktuaalista velvollisuutta kuten asevelvollisuutta. Tätä on analysoinut jo Kaarlo Kaira 1930-luvulla, ja perustuslakivaliokunnasta on paljon praksista.

Ahvenanmaan kansanedustaja Löfström huomauttaa, että Ahvenanmaa on demilitarisoitu eikä Suomen yleinen asepalvelus siksi koske saarta. Myös Aseistakieltäytyjäliitto kiinnitti kannaotossaan    huomiota siihen, että siviilipalvelus voi olla vain asepalvelusta korvaavaa, tai sitten se on ihmisoikeussopimusten kieltämää pakkotyötä.

Jos asevelvollisuuden puuttuminen johdetaan demilitarisoinnista, sille ei voi Jussi Niinistö mitään, niin innolla kuin yrittääkin asettua myös ulkopolitiikan johtoon sen lisäksi, että yrittää omia työministeriölle kuuluvan siviilipalvelusasian.

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien. Demilitarisoinnista on sovittu vuoden 1922 yhdeksän valtion sopimuksella sekä 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Aseistakieltäytyjäiiton mukaan Niinistö tähtää Ahvenanmaan demilitarisoidun aseman heikentämiseen, mitä kohtaan Niinistö on tuntenut kiinnostusta aikaisemminkin.

Asiasta keskusteltaessa tulee ottaa huomioon Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten pakkotyökielto, toteaa Aseistakieltäytyjäliitto. Kannanotossa huomautetaan: ”Niinistön mukaan siviilipalvelusajan tulisi olla sama kuin muuallakin Suomessa, eli 347 vuorokautta. Myös tätä esittäessään Niinistö vaatii Suomea rikkomaan yhä suuremman joukon ihmisoikeusoikeuksia. Siviilipalveluksen keston ovat todenneet syrjiväksi sekä YK:n ihmisoikeuskomitea että YK:n ihmisoikeusneuvosto.”

Yhdenvertaisuutta ei tässä voi ihmisoikeuksia loukkaamatta toteuttaa laajentamalla velvollisuuden henkilöpiiriä, kuten Niinistö haluaisi, vaan parantamalla velvollisuudenalaisten asemaa. Esimerkiksi Suomessa Jehovan todistajien erityiskohtelu on YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan ulotettava myös muihin kieltäytyjäryhmiin, koska asiaan vaikuttavaan lakiin kuuluu Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 26 artiklan (syrjintäkiellon) ohella 18 artikla (uskonnon ja omantunnon vapaus).

JUHA KELTTI