2017/2

Irak militarismin ja kapitalismin jaloissa

Irakin sodan vastustaminen oli yksi 2000-luvun alun rauhanliikkeen suurimmista ponnistuksista. Mistä sodassa olikaan kyse ja mitä konfliktille kuuluu nykyään? Mitä merkitystä tapahtumilla on rauhanliikkeen kannalta?

Kolumni: Mitä Suomi Ensin, sitä poliisi perässä

Keskiviikkona 31. toukokuuta Vesalan koulun ja päiväkodin tuntumassa järjestettiin ”islamisaation” vastainen mielenosoitus.

Vesalan koulun aamunavauksien – ja koulun lasten – kulttuurinen monimuotoisuus oli mieltään osoittavien rasististen ilmaisunvapaudelle ilmeisesti niin suuri uhka, että poliisin oli turvattava kokoontuminen häätämällä alueelta tempausta kritisoivia ohikulkijoita ja koululaisia.

YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 2. artiklan mukaan lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen

EU-rahat päätymässä aseteollisuuden taskuun

Euroopan unioni rahoittaa monenlaisia hankkeita, kuten monille tuttua Erasmus-opiskelijavaihto- ohjelmaa. Hankkeiden rahoitus kanavoidaan erilaisten rahastojen ja ohjelmien kautta, ja varat niihin tulevat jäsenmailta. Yhteistä EU:n rahoituksen periaatteille on ollut, että itseään rauhan edistäjänä markkinoiva unioni antaa rahaa rauhanomaisiin hankkeisiin sekä siviilitarkoituksiin. Nyt tämä on kuitenkin muuttumassa.

Kapitalismi, sodan syyt ja muutoksen mahdollisuus

Tietokirjailija Olli Tammilehto on toiminut rauhan- ja ympäristöliikkeessä
1970-luvulta lähtien sekä käsitellyt molempiin liittyviä kysymyksiä laajassa tuotannossaan. Hän kytkee sotien ja ekologisten ongelmien syyt globaaliin kapitalismiin, joka vie ihmiskuntaa ja koko planeettaa kohti tuhoa.

Rauhankysymysten pohdinnan Olli Tammilehto aloitti jo nuorena ryhtyessään aseistakieltäytyjäksi. “Olin siviilipalveluksessa Tampereen Rauhantutkimuksen laitoksella. Siellä kirjoitin ensimmäisen kirjani Ympäristö ja

Yhdistele sisältöä