Saako lapsia vastaan osoittaa mieltä?

Mielenosoitusvapaus on keskeinen poliittinen perus- ja ihmisoikeus. Suomen Suuriruhtinaanmaalle 20.8.1905 vahvistettu laki lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta antoi kansalaisille oikeuden edeltäpäin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa.
 
Nykyisen perustuslain sanamuoto kokoontumisvapaudesta osoittaa jatkuvuutta: ”Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin”. Mielenosoitusvapautta suojaavat myös sananvapautta, liikkumisvapautta ja yhdistymisvapautta koskevat säännökset sekä Euroopan Neuvoston ja YK:n ihmisoikeussopimukset.
 
Yhden oikeudet voivat joutua ristiriitaan toisen oikeuksien kanssa. Kokoontumislaissa onkin säädetty, että yleinen kokous ja yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta.
 
Poliisin väärinkäytökset ovat olleet melko tavallisia. Toisaalta: onko tilanteita, joissa mielenosoitusvapauden rajoittaminen on tarpeen?
 
Vesalan tapaus
 
Helsingin Uutiset otsikoi toukokuussa: ”Koulun kovaäänisistä kaikui Koraanin säkeitä – mielenosoittajat lehahtivat megafoneineen helsinkiläiseen lähiöön”. Lehti kertoo, että helsinkiläisen Vesalan koulun liepeillä järjestettiin keskiviikkona mielenilmaus, jossa vastustettiin erityisesti tämän koulun "islamisaatiota".

Opettajat joutuivat valmistamaan oppilaita edessä olevaan. ” – Onneksi tapahtuma on sujunut rauhallisesti. Koko koulupäivän olemme pyrkineet pitämään niin tavanomaisena kuin mahdollista.”
 
Mielenosoitus oli pieni mutta vihamielinen. Sen tarkoitus kaikesta päätellen oli pelotella koulun opettajia mutta kenties myös oppilaita. Etnisistä puhdistuksista tutulla menetelmällä ehkä yritetään ajaa lastensa turvallisuudesta huolestuneet vanhemmat muuttamaan muualle.
 
Poliisi suojasi mielenosoitusta. Vain koulun alueelle tunkeutuminen estettiin, mutta mielenosoittajat pääsivät lasten koulutien varrelle. Olisiko poliisi voinut toimia toisin?
 
Lasten perus- ja ihmisoikeudet
 
Julkisessa keskustelussa vaadittiin mielenosoituksen estämistä, mihin poliisi (ja muutamat mielenosoitusvapauden puolustajat) vastasivat, että mielenosoitus oli kokoontumislain mukaisesti ilmoitettu. Mielenosoituksen siirtäminen olisi kuitenkin saattanut tulla kysymyksen, varsinkin kun kohteeksi valikoituneet tai valikoidut lapset olivat sivullisia ja lisäksi erityisen suojeluksen tarpeessa.
 
Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan. (Kokoontumislaki 10§).
 
Suomea sitovan kansainvälisen lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että mielenosoitus olisi pitänyt siirtää. Yleissopimus kieltää syrjinnän ja osoittaa lapsen oikeuden ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Valtion tulee suojella pakolaislapsia. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä.
 
Suvelassa on jo vaadittu ulkomaalaisperäisten lasten vähentämistä koulusta. Suomen lainsäädäntö ei täysin vastanne YK:n ns. rotusortosopimusta.

JUHA KELTTI