Kolumni: Ihmisen tahto

Minä olen oikeassa, sinä olet väärässä. Tämä on minun, tuo on sinun. Sinä teit noin, minä kostan sen sinulle. Sinulla on enemmän, minulla vähemmän. Jos satutat minua, minä satutan sinua. Kun konfliktit asetetaan näihin vastakkainasettelun perspektiiveihin voidaan niiden sanoa olevan peräisin jopa lapsellisen kuuloisista kysymyksistä. Konfliktien syyt ovat kuitenkin todellisia ja niiden kohteena on oikeita ja tuntevia ihmisiä tai ihmisryhmiä, jotka kokevat todellista sortoa, alistamista ja epäreiluutta. Todellisessa maailmassa kysymys onkin lapsellisten kysymysten sijaan suurista elintason eroista, eriarvoisuudesta yksilöiden sekä ryhmien välillä, hyvän hallinnon sekä koulutuksen, sivistyksen sekä luottamuksen puutteesta. Nämä asiat aiheuttavat näille alistetuille ja sorretuille ihmisille kärsimystä, kateutta ja vihaa, jotka johtavat konflikteihin ja jopa sotiin.

Kapitalistinen talous, vallan keskittyneisyys ja ihmisen ahneus yhdessä syrjäyttävät lisää jo näitä valmiiksi vähäosaisimpia kansoja ja ryhmiä, jotka ovat jääneet koulutuksen ja talouden kasvun ulkopuolelle. Vallan keskittyneisyys ja kyltymätön ahneus aiheuttavat lisäksi yhä enemmän erinäisiä sosiaalisia ongelmia sekä puutteita ulkopuolelle jääneiden keskuudessa. Maailman väestönkasvu sekä ilmastonmuutos lisäksi aiheuttavat yhä suurempia haasteita jopa perustarvikkeiden kuten, ruuan kasvatukselle ja veden sekä välttämättömien terveys- ja hygieniatuotteiden saannille. Väestönkasvun seurauksena lisäksi kasvava kysyntä nostaa näiden välttämättömien tarvikkeiden hintoja yhä enemmän, joka vaikeuttaa yhä enemmän niiden saantia siellä missä niitä tarvittaisiin eniten. Kapitalistinen talous lisäksi kurittaa köyhimpiä tuottajamaita ostamalla tuotteita näiltä polkuhinnoin, jotta me saisimme ne halvemmalla ja omistajat eniten voittoja.

Valta, ahneus ja kyltymätön halu saada itselle enemmän. Omien etujen puolustaminen ja minä vain -henki. Köyhyys, sairaudet, epäreilu ja -inhimillinen kohtelu eivät kuulu meille, ne ovat meistä kaukana. Silloinkin, kun ne koskettavat meitä, syytämme heitä, jotka niistä eniten kärsivät. Sanomme niiden olevan omia valintoja, muistamatta, että tuossa todellisessa maailmassa ei välttämättä ole edes mahdollisuutta tehdä noita valintoja. Meidän tulisi joskus osata jakaa ja luopua hieman enemmän, koska globaalissa maailmassa epätasa-arvo koskettaa meitä kaikkia. Globaalissa maailmassa ongelmat ja konfliktit tulevat yhä lähemmäs, halusimmepa tai emme. Emme voi enää vain pelkästään puolustaa omia etujamme ja antaa muiden kärsiä. Siksi meidän on yhä tärkeämpää muistaa tasa-arvo, ihmisoikeudet ja heikoimman puolustaminen. Me emme todella elä maailmassa pelkästään itseämme varten, maailma säilyy, me emme.
Onneksi yksikään sivistysvaltio ei leikkaa koulutuksesta tai kehitysavusta ja panostaa yhä enemmän ilmastonmuutoksen ehkäisyyn eikä lisää turhia puolustusmenoja. Koska haluammehan panostaa parempaan ja enemmän tasa-arvoisempaan sekä rauhallisempaan maailmaan, jossa jokaisella olisi oikeasti mahdollisuus tehdä valintoja parhaimman tiedon valossa. Nämä asiat ovat kuitenkin vain ideologisia valintoja, ja näin ollen vain tahdon asia.

TOPI ALASALMI