Yksityinen lentoharjoitusalue ei ottanut tulta

Suomen Lapissa on jo vuosikymmenen ajan testattu miehittämättömiä ilma-aluksia. Harjoitusaluetta vuokraavalla yhtiöllä on kuitenkin pula asiakkaista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Kuva: Robonic

Suomen Lapissa on jo runsaan vuosikymmenen ajan testattu miehittämättömiä ilma-aluksia eli lentokoneita, jotka toimivat kauko-ohjauksella. Tällaisia aluksia voidaan käyttää sekä sotilaallisiin että siviilitarkoituksiin.

Palvelua tarjoaa tamperelainen Robonic-yhtiö, joka huolehtii asiakkaan puolesta lentotoiminnan luvista ja vuokraa Kemijärven lentokenttää harjoitusten tukikohdaksi. Keskeisimmät lupaviranomaiset ovat liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Puolustusvoimat. Harjoitusaluetta markkinoidaan nimellä RATUFC.

"Maksimissaan käytössämme voi olla koko Koilliskairan ilmatila, 11 000 neliökilometriä - tosin vielä koskaan emme ole käyttäneet koko aluetta. Siellä ei ole muuta ilmaliikennettä eikä juuri lainkaan asutusta. Pisimmät testilennot ovat ulottuneet noin sadan kilometrin päähän kentästä", Robonicin toimitusjohtaja Juha Moisio kertoo.

Suomalaisen ilmatilan yksityistäminen on saanut varsin vähän julkisuutta. Poliittisesti sitä on käsitelty toiminnan alkuvaiheessa eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa sekä Kemijärven kaupunginvaltuustossa.

Vuonna 2010 lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas) teki asiasta eduskuntakyselyn. Silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) vastasi muun muassa näin:

"Nyt puheena oleva hanke on Robonic-yrityksen puhtaasti kaupallinen hanke, jossa yritys tarjoaa testauspalveluitaan teollisuudelle. Puolustushallinto ei ole hankkeessa mukana, vaikka hanke saatettiinkin ennen sen aloitusta puolustushallinnon ja valtionjohdon tietoon. (...) Ilmatilan käytöstä Robonic-yritys sopii ilmailuviranomaisten kanssa."

Ulkomaiset aseyhtiöt testanneet kauko-ohjattavia aluksia

Miehittämättömät ilma-alukset tunnetaan myös englanninkielisellä termillä UAV, joka on lyhenne sanoista Unmanned Aerial Vehicle. Moisio kuvailee kauko-ohjattavia lentokoneita hyödyllisiksi tehtävissä, jotka ovat "tylsiä, likaisia tai vaarallisia".

Isoimmat lennokit voivat lentää yhtäjaksoisesti jopa 12 tuntia eli ne ovat aivan erityyppisiä laitteita, kuin viime vuosina kuvauskäytössä suosiota saaneet pienoishelikopterit. Lennokke-ja käytetään siviilipuolella esimerkiksi kadonneiden etsinnässä, metsäntutkimuksessa ja maastopalojen sammutuksessa.

Kauko-ohjattavat alukset ovat kuitenkin tulleet tunnetuksi myös sotilaskäytössä. Tiedustelun lisäksi niitä voidaan käyttää hyökkäämiseen.

Israel on käyttänyt aseistettuja lennokkeja Gazassa. Yhdysvallat ja Nato ovat tappaneet ihmisiä lennokeilla esimerkiksi Afganistanissa. Tällaisessa operaatiossa koneen ohjaaja voi olla jopa toisella puolella maapalloa. Uhreina on ollut usein siviilejä. Juha Moisio huomauttaa, että Kemijärvellä testataan itse lentokoneita, ei niiden varusteita. "Meillä ei ole ollut aseistettuja aluksia."

Kemijärvellä koelentoja ovat suorittaneet ainakin Robonicin emoyhtiö, ranskalainen Sagem, sekä italialainen Leonardo. Molemmat ovat yhtiöitä, joilla on sekä siviili- että sotilaspuolen liiketoimintaa.

Leonardo oli vuonna 2013 ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan maailman yhdeksänneksi suurin aseteollisuusyhtiö. Sagem puolestaan kuuluu Safran-konserniin, jonka lähes 15 miljardin euron liikevaihdosta vuonna 2013 kymmenesosa tuli sotilastekniikasta.

Testaustoiminta on luottamuksellista. Robonic mainostaa, että Lapissa laitteita voi testata "turhan monien uteliaiden silmien ulottumattomissa". Yhtiö kehuu nettisivuillaan, miten testialueella olosuhteet vaihtelevat arktisesta talvesta lauhkean kesän yöttömään yöhön.

Robonic ei maksa valtiolle korvausta testialueen käytöstä, mutta työllistää paikallisia ihmisiä ja yrityksiä. Heinäkuussa 2009 julkaistussa Ylen uutisessa Moisio mainostaa, että "testilentoyhtiöt jättävät paikkakunnalle sievoisen summan rahaa muun muassa vartioinnista ja majoitus- ja ruokapalveluista".

Katapultilla taivaalle 

Keski-Euroopassa Kemijärven kaltainen testilentopaikka ei olisi mahdollinen, sillä ilmatila on täynnä kaupallisia lentoliikennereittejä. Tästä syystä Suomen itä- ja pohjoisosat kiinnostavat myös esimerkiksi sotilasliitto NATOa lentoharjoituspaikkoina.

Robonicin kaupallinen testilentotoiminta ei kuitenkaan ole Lapissa ottanut kunnolla tulta. Vilkkain vuosi oli 2009. Sen jälkeen on ollut jopa kokonaisia vuosia ilman testitoimintaa. "Asiakkaita on ollut vähemmän kuin toivoimme", Moisio toteaa.

Yhtiö onkin keskittynyt ydinliiketoimintaansa, joka sekin liittyy miehittämättömiin ilma-aluksiin. Robonic valmistaa liikkuvia lähetysalustoja eli katapultteja, joilla lennokit voidaan lä- hettää ilmaan ilman kiitorataa.

"Olemme maailman johtava firma katapulteissa. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli 2,5 miljoonaa euroa ja se tuli lähes kokonaan ulkomailta."

Myös katapulttipuolella Robonicin asiakkaat ovat olleet yhtiöitä, joilla on sekä siviili-, että sotilasliiketoimintaa – merkittä- vimpinä Airbus ja maailman suurin aseteollisuusyhtiö Lockheed Martin. Asiakkaina on myös armeijoita, kuten Yhdysvaltain maavoimat ja Robonicin pitkäaikaisin asiakas, Suomen armeija.

Ruotsissa testialue valtiolla 

Robonicin pahin kilpailija testilentotoiminnassa löytyy länsinaapurista. Ruotsin Lapissa on kehitetty ilmasotaharjoitusaluetta jo vuodesta 1958. Se tunnetaan nimellä Vidsel Test Range tai North European Airspace Test range (NEAT).

Ruotsissa on tarjolla peräti 24 000 neliökilometrin ilmatila, sekä sen sisällä oleva 3 300 neliökilometrin laajuinen maaalue, jolla liikkuminen on kielletty. Toisin kuin Kemijärvellä, Ruotsissa voi testata aseistusta – jopa ohjuksia.

Ruotsin valtion hallinnoima lentotestausalue on ylivoimaisesti Euroopan suurin. Suomalaisetkin yhtiöt ovat käyttäneet sitä. Länsimaiden suurin sotilaallinen testausalue on Australian Woomera, jonka pinta-ala on peräti 127 000 neliökilometriä, yli kolmannes Suomen pinta-alasta.

Robonic aikoo kuitenkin jatkaa testilentotoimintaa Itä-Lapissa. Juha Moision mukaan yhtiö käy tälläkin hetkellä neuvotteluita kahden toimijan kanssa testilentotoiminnasta Kemijärvellä. Vetoapua hän toivoo – hieman yllättäen – matkailulta.

"Lappi on mielletty kaukaiseksi paikaksi. Kun matkailu lisääntyy, Lapista tulee tunnetumpi."