Ydinsulkusopimus

Sopimuksen sisältö

Ydinsulkusopimus (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT) solmittiin YK:ssa vuonna 1968 ja se astui voimaan 1970. Ydinsulkusopimuksen tarkoituksena oli estää ydinaseiden leviäminen silloisten ydinasevaltioiden eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Kiinan, Ranskan ja Iso-Britannian ulkopuolelle sekä täydellinen ydinaseriisunta.

Kaikki maailman valtiot Israelia, Intiaa ja Pakistania lukuun ottamatta allekirjoittivat sopimuksen, joka kieltää ydinaseettomia maita hankkimasta tai vastaanottamasta ydinasetta. Sopimuksen ydinasevaltiot puolestaan velvoitettiin olemaan luovuttamatta ydinaseita kenellekään ja olemaan millään tavalla avustamatta ydinaseettomia valtioita ydinaseiden hankinnassa.

Kaikki sopimuksen osapuolet on myös velvoitettu käymään neuvotteluja ydinasevarustelun lopettamiseksi ja täydellistä aseidenriisuntaa koskevan sopimuksen tekemiseksi niin pian kuin mahdollista.

Ydinsulkusopimuksen kolmas pilari on ydinaseettomien valtioiden ydintekniikan rauhanomaisen käytön turvaaminen ja edistäminen. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA valjastettiin valvomaan sopimuksen noudattamista.

Tehoton riisuja

Ydinsulkusopimusta tarkkaillaan viiden vuoden välein järjestettävissä seurantakokouksissa, mutta saavutukset ovat jääneet vähiin. Ydinaseiden tarjoama erityinen valta-asema ei ole houkuttanut ydinasevaltioita uskottaviin toimiin niistä luopumiseksi.

Sopimuksen ansioksi voidaan katsoa, että jotkut maat ovat luopuneet ydinaseohjelmistaan ja että 115 valtiota ja 56 % maapallon pinta-alasta kuuluu ydinaseettomiin vyöhykkeisiin. Tällaiset edistysaskeleet tuntuvat kuitenkin pieniltä, kun tiedetään, millaista tuhoa jo yksikin atomipommi saa aikaan.

Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinaseriisunta on pysähtynyt täysin Yhdysvaltojen Eurooppaan rakentaman ohjuspuolustusjärjestelmän ja Venäjän Krimin valtauksen takia. Parhaillaan nämä maailman suurimmat ydinasevaltiot uudistavat ydinaseohjelmiaan, ja niiden päämiehet ovat alkaneet puhua herkemmin ydinaseiden käytöstä osana valtaretoriikkaansa.

Uudet ydinasemaat

Myöskään tavoite ydinaseiden leviämisen estämisestä ydinaseettomiin valtioihin ei ole toteutunut. Kaikki sopimuksen ulkopuoliset maat ja sopimuksesta vuonna 2003 irtautunut Pohjois-Korea ovat sittemmin hankkineet ydinaseet. Sopimuksesta voi irrottautua helposti eikä sopimuksen ulkopuolella olo ole ollut este ydinteknologian ostamiselle allekirjoittajamailta.

Kaikki uudet ydinasemaat rakensivat aseensa siviiliteknologian pohjalta. IAEA:n kaksoisrooli ydinaseita valvovana ja ydinvoimaa edistävänä järjestönä on erittäin hankala, sillä samaa ydinteknologiaa voidaan käyttää molempiin käyttötarkoituksiin.

Yhdysvallat kiertää sopimukseen kirjattua velvoitetta sijoittamalla ydinaseita Alankomaihin, Belgiaan, Saksaan, Italiaan ja Turkkiin amerikkalaisjoukkojen hallittaviksi. Venäjä on ilmoittanut, että se voi niin päättäessään sijoittaa ydinaseita Krimille.

Pysähtyneessä ydinaseriisuntatilanteessa toivoa herättää YK:n humanitaarisista syistä ydinaseiden täyskieltoa ajavan sopimuksen neuvottelujen käynnistyminen maaliskuussa 2017.

ESA NORESVUO