Ydinaseet Belgiassa paljastavat maan demokratian haurauden

Belgian ilmavoimien Kleine Brogelin tukikohtaan on sijoitettuna noin 20 Yhdysvaltojen taktista B-61 ydinpommia. Miksi ydinaseista ei päästä eroon, vaikka belgialaisten enemmistö niin tahtookin? Voisiko tilanne muuttua lähivuosina?


































Belgiassa ydinaseet säilyvät huolimatta parlamentin ja senaatin ydinasekielteisestä päätöslauselmasta. Kuva:Vredesactie


Kleine Brogelin tukikohta on ollut taktisten ydinaseiden sijoituspaikkana jo yli 50 vuoden ajan. Alunperin ydinaseet saapuivat Belgiaan kansalaisten tietämättä vastaiskuna Neuvostoliiton toimille Euroopassa. Nykypäivänä näillä taktisilla ydinpommeilla ei ole enää sotilaallista funktiota.

Kleine Brogelin ydinpommien ylläpidosta vastaavat Yhdysvaltojen joukot. Belgialaiset lentäjät harjoittelevat ydinaseiden käyttöä vuosittain yhdessä Alankomaiden, Saksan, Italian, Turkin ja Yhdysvaltain lentäjien kanssa.

Vuonna 2014 toteutetussa mielipidemittauksessa vain 23 prosenttia belgialaisista vastasi kieltävästi väitteeseen: Kaikista Belgian maaperällä sijaitsevista ydinaseista on luovuttava. Belgialaisten selkeä enemmistö siis haluaa eroon ydinaseista.

NATO määrää suunnan

Miksi ydinaseet ovat edelleen Belgiassa, vaikka belgialaisten enemmistö haluaisi nähdä niiden lähtevän? Vastaus on yksinkertainen: hallitus toisensa jälkeen pitää kumppanuutta NATOn kanssa demokratiaa tärkeämpänä. Belgialla ei ole omaa maanpuolustuksellista tai ulkopoliittista visiota, vaan valtio antaa NATOn määrätä puolustuspolitiikan suunnan ja sanella sen ehdot.

NATOn uusin strateginen konsepti jättää Eurooppaan sijoitettujen taktisten ydinaseiden kohtalon periaatteessa avoimeksi, mutta samalla korostaa ydinaseiden pysyvän osana NATOn turvallisuuspolitiikkaa.

Kysymykset ydinaseista Belgian maaperällä hallitus väistää aina vetoamalla solidaarisuuteen NATOa kohtaan: meidän on oltava uskollinen ja luotettava NATO-kumppani, toisin sanoen teemme aina sen mitä meiltä odotetaan. Kansan mielipiteellä ei ole merkitystä.

Uskollisuus NATOa kohtaan on syynä myös siihen, ettei Belgia osallistu neuvotteluihin ydinaseet kieltävän sopimuksen solmimiseksi. Ulkoministerin mukaan ydinasekielto sotii itseään vastaan, sillä se ei ole yhdenmukainen ydinsulkusopimuksen kanssa. Lisäksi hallituksen mukaan ydinaseriisunnan tulisi tapahtua asteittain ja läpinäkyvästi ydinasevaltioiden keskinäisillä teoilla.

Lausunto on käsittämätön, sillä ydinasekieltohan olisi täydennys ydinsulkusopimukseen. Koko ydinsulkusopimushan on suuren paineen alainen juuri sen vuoksi, että ydinasevaltiot kieltäytyvät toteuttamasta ydinaseriisuntaa.

Uusien hävittäjien valinta ratkaiseva tekijä

Kleine Brogeliin sijoitettujen ydinaseiden kohtalo kulkee käsi kädessä Belgian ilmavoimien kaluston modernisoinnin kanssa. Ydinasekapasiteetilla varustetut F-16-hävittäjät poistuvat lähivuosina käytöstä ja Belgian istuva hallitus on päättänyt 34 uuden hävittäjän hankinnasta. Vaihtoehtoja on viisi: ranskalainen Rafale, ruotsalainen Gripen, Eurofighter ja yhdysvaltalaiset F-18 Hornet sekä F-35 Joint Strike Fighter.

Hävittäjän valinta määrittää Kleine Brogelin ydinaseiden tulevaisuuden, sillä tarjolla olevista vaihtoehdoista vain F-35 on yhteensopiva B61-ydinpommien kanssa. F-35 on vaihtoehdoista selvästi kallein. Lisäksi hävittäjän teknologisessa kehitystyössä on ilmennyt ongelmia.

Belgian päätöksenteko uuden hävittäjätyypin valinnasta tapahtuu suljettujen ovien takana, eikä siitä käydä demokraattista keskustelua. Samaan aikaan kun aseteollisuus lobbaa hallitusta täysin purjein, ministereitä on mahdotonta saada käymään avointa keskustelua aiheesta. Suoraa vastausta siihen, varustetaanko F-16-hävittäjien seuraaja ydinasekapasiteetilla vai ei, ei hallitukselta saa.

Uusien hävittäjien ostoa johtava eversti Harold Van Pee kertoi hiljattain, että Belgian rooli ydinaseiden sijoitusmaana mainitaan selvästi dokumentissa, jossa määritellään uutta kalustoa koskevat vaatimukset. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että uuden hävittäjämallin olisi väistämättä oltava yhteensopiva ydinaseiden kanssa, mutta se kertoo Belgian hallituksen haluttomuudesta irtisanoutua roolistaan ydinaseita isännöivänä maana.

Jos hallitus ei valitse F-35-hävittäjää, tämä luultavasti tarkoittaisi Yhdysvaltojen ydinaseiden katoamista Belgiasta hiljalleen. Ilmavoimat jättäisivät mahdollisesti muutamia F-16-hävittäjiä Kleine Brogeliin, jotta ydinasetukikohdan toiminta voisi jatkua, mutta järjestely ei kuitenkaan voisi olla ikuinen, sillä F-16-kalusto on jo aikansa elänyttä.

Hallitukselle tämä voisi kuitenkin olla yksi mahdollinen keino irtautua NATOn ydinasekumppanuudesta. Belgia voisi päästä eroon ydinaseista joutumatta kuitenkaan kyseenalaistamaan NATOn yhteistä linjaa.

Trumpin linja avoinna

Toistaiseksi tuntemattomana muuttujana tilanteessa on Yhdysvaltojen uusi presidentti Trump, jonka linjanveto ydinaseiden suhteen on vielä epäselvää. Trump on hiljattain julistanut tanut haluavansa laajentaa Yhdysvaltojen ydinasearsenaalia: "Unelmatilanteessa kaikki maat olisivat ydinaseettomia, mutta jos kenelläkään on ydinaseita niin meillä on niitä eniten."

Toisaalta Trumpin Yhdysvallat on aiempaa haluttomampi käyttämään voimavarojaan eurooppalaisten liittolaisten turvaamiseen. Yhdysvallat käyttää jokaisen tilaisuuden vahvistaakseen viestiä siitä, että Euroopan maiden on kohdennettava tulevaisuudessa itse enemmän varoja sotilasmenoihin.

Ei olisi siis mikään mahdoton ajatus, että Trumpin hallinto sulkisi Euroopassa sijaitsevat Yhdysvaltojen ydinasetukikohdat. Ydinaseiden ylläpito maksaa maltaita: suunnitteilla oleva taktisten ydinaseiden modernisointi tulee toteutuessaan maksamaan vähintään kymmenen miljardia dollaria, eikä tukikohdista ole Yhdysvalloille itselleen mitään sotilaallista hyötyä.

Yhdysvaltojen NATO-lähettiläs Ivo Daalder totesi jo vuonna 1993, ettei Eurooppaan sijoitetuilla taktisilla ydinpommeilla ole enää sotilaallista tai poliittista funktiota, ja siksi niiden vetäminen pois Euroopasta olisi nyt mahdollista. Viime vuosikymmenten aikana tapahtuneet ydinasearsenaalien pienennykset ovat Yhdysvalloissa ennemminkin olleet republikaanipresidenttien kuin demokraattien toimeenpanemia.

Epävarma tulevaisuus

Mitä Belgiaan sijoitetuille ydinaseille siis tapahtuu? Seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa:

1. Yhdysvallat pitää Eurooppaan sijoitettuja ydinaseita liian suurena kulueränä ja peruuttaa suunnitellun B61-ydinpommien modernisoinnin. Taktiset ydinaseet keskitetään yhteen eurooppalaiseen tukikohtaan, esimerkiksi Italiaan, tai Yhdysvallat vetää yksipuolisella päätöksellä ydinaseensa kokonaan pois Euroopasta.

2. Belgian hallitus valitsee nykyisille F-16-hävittäjille seuraajan, joka ei ole yhteensopiva taktisten ydinpommien kanssa. Yhdysvallat vetää Kleine Brogelin ydinaseet kaikessa hiljaisuudessa pois maasta. Toinen vaihtoehto on, että Belgia ylläpitää ydinasevalmiuttaan vielä muutamia vuosia säilyttämällä toiminnassa muutamia F-16-hävittäjiä. Näin Yhdysvallat ja NATO saisivat pienen aikalisän.

3. NATOn jäsenmaat eivät pääse yhteisymmärrykseen ydinaseiden tehtävästä ja roolista Euroopassa. Paremman ehdotuksen puutteessa NATO vahvistaa vanhan strategiansa kokouksessaan toukokuussa 2017 ja kaikki pysyy entisellään: Yhdysvallat modernisoi B61-ydinpommit, Belgian hallitus katsoo kiltisti vierestä ja investoi miljardeja uusiin, ydinaseiden kanssa yhteensopiviin hävittäjiin.

ROEL STYNEN
Kirjoittaja on Aseistakieltäytyjäliiton belgialaisen sisarjärjestö Vredesactien työntekijä.

 
Käännös: Katri Silvonen