Sotaisa selonteko - taustalla toive jättihankinnoista

 

 



























Puolustuspoliittista selontekoa sorvattiin valtioneuvoston linnan suojissa. Kuva: Kaihsu Tai, Wikimedia Commons

Valtioneuvoston helmikuun puolivälissä julkaisema puolustuspoliittinen selonteko ei kovin suuria ihmeitä tarjonnut. Etukäteen oli kai jo selvää, että selonteko perustuu ajatukseen, että Suomen turvallisuustilanne on heikentynyt ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella lisääntyneet.

Selvää lienee ollut myös, että vastauksena tähän esitetään militarisointia, lisärahan lypsämistä asevarusteluun tehdyn tilanneanalyysin perusteella ja uhkan ilmapiirin lietsomista muun muassa korostamalla tarvetta välittömään valmiuteen.

Aseistakieltäytyjäliitto on todennut, että sotilaallinen varustautuminen johtaa huomattavasti todennäköisemmin jännityksen lisääntymiseen kuin sen vähenemiseen.

Reservin kasvattaminen tilastotemppu

Eniten julkista huomiota selonteossa herätti puolustusministeri Niinistön lempilapsi, sodan ajan joukkojen määrän kasvattaminen nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een. Vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin, miten tämä on tarkoitus tehdä. Muutos nimittäin toteutetaan laskemalla jatkossa sodan ajan vahvuuteen sekä palveluksessa olevia varusmiehiä että sodan ajan perustamisorganisaatio.

Parhaillaan armeijassa olevien kohdalla lausunto perustuu laillisuusvalvojien viime vuonna antamaan lausuntoon, jonka mukaan asevelvollisuuslakia ei tämän takia tarvitse muuttaa: laissa kyllä kielletään nimenomaisesti muun muassa palvelusta loppuun suorittamattomien varusmiesten käyttö vaarallisissa virka-aputehtävissä, mutta sotimaan heidät voi toki lähettää.

Perustamisorganisaatioon puolestaan kuuluu lähinnä varttuneempia reserviläisiä, jotka on tähän saakka siirretty ikänsä takia varsinaisten sodan ajan joukkojen ulkopuolelle.

Toisin sanoen muutos toteutetaan laskemalla jatkossa sodanaikaiseen vahvuuteen myös henkilöitä, jotka ovat jo tällä hetkellä sotilaallisten suunnitelmien piirissä. Käytännössä tämä ei muuta mitenkään sitä tosiasiaa, että sotilaita koulutetaan järjettömästi liikaa - armeijan käyneitä reserviläisikäisiä on kuitenkin yhä se reilut 900 000.

Perustamisorganisaation laskeminen mukaan lisää myös jo keski-ikään ehtineiden soturien määrää sodanaikaisessa kokoonpanossa. Selonteon mukaan koko palveluskelpoisen miesikäluokan kouluttaminen tuottaa puolustusvoimien sodan ajan joukot kustannustehokkaasti, mikä varmasti pitääkin paikkansa, jos liikakoulutuksesta ja asevelvollisuudesta muuten aiheutuvat välilliset kustannukset jätetään huomiotta.

Kukaan ei oikeasti halua naisia armeijaan

Viime aikoina julkisuudessa on näkynyt paljon vaatimuksia kaikkien nuorten naisten pakottamisesta kutsuntoihin - jopa asevelvollisuuden ulottamisesta koskemaan myös naisia. Armeijan nihkeä kanta tuli julkisuuteen jo helmikuun alussa, kun STT uutisoi pääesikunnan peloista, että kaikkien määrääminen kutsuntoihin voisi johtaa naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haluavien määrän voimakkaaseen kasvuun, mikä taas saattaisi vaarantaa koko nykyisen järjestelmän.

Kanta on sikäli täysin ymmärrettävä, että asevelvollisuuden laajentaminen naisiin on varsin absurdi ajatus ja vaatimukset naisten kutsunnoista ovat perustaltaan ideologisia, eivät mihinkään käytännön tarpeeseen perustuvia. Jo pelkästään miehiäkin koskevana järjestelmä tuottaa aivan liikaa sotilaita, mikä toki armeijan piirissä laajalti ymmärretään, vaikkei siitä puhutakaan.

Ajoittain esillä olleiden kansalaispalvelusideoiden ongelmana taas on, että ne olisivat tarpeettomia ja merkitsisivät kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kieltämää pakkotyötä. Ainoa ratkaisu ongelmaan löytyisikin kaikkia yhdenvertaisesti kohtelevasta vapaaehtoisesta järjestelmästä. Ongelmaa ei luonnollisesti kuitenkaan selonteossa tunnusteta, saati sitten pyritä korjaamaan.

Niinpä selonteossa asiasta todetaan vain, että naisten vapaaehtoista asepalvelusta kehitetään osana kokonaisjärjestelmää ja kutsuntoja parannetaan kehittämällä digitaalisia informaatiopalveluja ja toimintatapoja sekä ottamalla huomioon asevelvollisten erityisosaaminen ja toimintakyky.

Jostain paljon rahaa aseisiin ja pian

Moderneille militaristeille rakas kokonaisturvallisuuden käsite esiintyy kyllä selonteossa, mutta lähinnä vain esiintyy. Nyt ei lässytetä turvallisuudesta, nyt ollaan valmiita sotimaan.

Viimeaikaisista mielipidetutkimuksista voisi päätellä, että transatlanttista ja eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edistävään toimijaan – eli NATOon - liittymisen kannatus on pikemminkin laskenut kuin kasvanut.

Kun täysjäsenyys on tämän takia pois laskuista, ollaan sitten sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Edistetään Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämistä ja syvennetään puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, jonka sotilaita on näkynyt Suomessa viimeisen vuoden aikana järjestetyissä harjoituksissa kasvavassa määrin uuden erityissuhteen merkeissä.

Selonteon loppupuolella päästään tavalliseen tapaan ostoslistaan.
Painopisteenä on maavoimien välittömän valmiuden joukkojen kehittäminen, minkä takia tietysti myös armeijassa jo valmiiksi olevien varusmiesten käyttö sodassa halutaan mahdollistaa.

Laivaston kohdalla ollaan toteuttamassa yli miljardin euron hankintoja ja ilmavoimille ollaan - kuten julkisuudessa on jo paljon puhuttu - hankkimassa uusia hävittäjiä Hornetien tilalle. Hankinnan hinnaksi arvioidaan selonteossa 7-10 miljardia euroa. Todellisen hinnan on ennakoitu olevan paljon korkeampi.

Kaj Raninen