Faktoihin perustuvaa keskustelua reservinkieltäytymisestä ja asevelvollisuudesta, kiitos!

Tammikuulle antoi oman mausteensa Reserviläisliiton ja puolustusministerin karkuri-kommenttien laukaisema reservinkieltäytymiskeskustelu. Sen yhteydessä tiedotusvälineet - ja erityisesti niiden nettisivujen kommenttipalstat - täyttyivät toinen toistaan erikoisemmista mielipiteistä. Toki myös AKL:n näkemykset pääsivät hyvin esiin, kannanottojamme julkaistiin keskustelun aikana useissa kymmenissä artikkeleissa melkein kaikissa keskeisimmissä tiedotusvälineissä.

Maanpuolustuspiirien kannanotoissa aiheeseen näytti toistuvan kaksi teemaa: toisaalta reservinkieltäytyminen nähtiin ongelmana, johon pitää etsiä ratkaisua, toisaalta sitä haluttiin marginalisoida vertaamalla reservinkieltäytyjien määrää (parina edellisenä vuotena 700-1000) koko reservin määrään (900 000).

Kuitenkin nykyään armeijassa koulutetaan vuosittain vähän yli 20 000 sotilasta, joten mikäli reservistä eroavien määrä pysyy edes nykyisellä tasolla, on heidän osuutensa kaikista armeijan käyvistä pitkällä aikavälillä 3-5 %. Ei siis sittenkään aivan mitätön joukko. Toinen asia on tietysti, että Suomen sotilaalliseen suorituskykyyn reservinkieltäytyminen ei vaikuta, sotilaita kun koulutetaan järjettömän paljon liikaa.

Aseistakieltäytyjäliitto ei pidä mielipiteen- ja omantunnonvapauden käyttämistä ongelmana. Eikä myöskään sitä, että kasvava joukko ihmisiä on päätynyt ratkaisuun esittää vastalause militarismille eroamalla reservistä. Toimintamme reservinkieltäytymisestä tiedottamiseksi jatkuu. Nykytilanteessa on toki myös ongelmia: tarpeeton ja yhdenvertaisuutta rikkova pakollinen täydennyspalvelus tulee lakkauttaa sen sijaan että sille tällä hetkellä etsitään uusia toimeenpanopaikkoja, ja kytkentä täydennyspalveluksen aloittamisen ja automaattisen vapautuksen sotilaallisista tehtävistä myös sodan aikana välillä tulee poistaa laista.

Alkuvuoden toinen asevelvollisuutta koskeva keskustelu liittyi asevelvollisuuden sukupuolittuneisuuteen, kun muutamilta tahoilta kuului vaatimuksia ainakin kutsuntapakon - mahdollisesti koko asevelvollisuuden - laajentamisesta koskemaan myös naisia.

Keskustelu naisten asevelvollisuudesta on kuitenkin siinä mielessä järjetöntä, että se olisi käytännössä mahdoton toteuttaa. Miehiäkin koskeva asevelvollisuus tuottaa liikaa sotilaita ja kaikkia koskeva pakko muuttaisi tilanteen käytännössä mahdottomaksi. Armeijan nihkeä suhtautuminen tuli esiin helmikuun alussa, kun pääesikunnan lausunnon mukaan naisten hallitsematon halu vapaaehtoiseen asepalvelukseen saattaisi vaarantaa koko järjestelmän. Vastikään julkistetussa hallituksen puolustuspoliittisessa selonteossa asiasta ei kuitenkaan puhuta mitään.

Naisten asevelvollisuus jonkunlaisen armeijan ulkopuolella toteutettavan kansalaispalveluksen muodossa tuskin tulee sekään kysymykseen, sillä sellainen olisi paitsi tarpeetonta, myös rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Niiden mukaan laajasti siviiliyhteiskunnassa toteutettava palvelusvelvollisuus merkitsisi kiellettyä pakkotyötä. Ainoa järkevä ratkaisu olisikin kaikkia samalla tavalla kohteleva vapaaehtoinen palvelus. AKL jatkaa luonnollisesti työtään asevelvollisuuden lakkauttamisen puolesta.

Kaj Raninen

 

 

 

Kuva: Tiia Sainio