Kansainvälinen painostus Kreikan aseistakieltäytyjälakien muuttamiseksi kovenee

"Alle vuoden aikana kolme eri kansainvälistä ihmisoikeuselintä on kiinnittänyt huomiota aseistakieltäytyjien ihmisoikeuksiin kohdistuviin vakaviin rikkomuksiin Kreikassa” European Bureau for Conscientious Objection (EBCO) puheenjohtaja Friedhelm Schneider toteaa. “Tämä korostaa tarvetta, että Kreikan tulee toteuttaa kiireellinen uudistus aseistakieltäytymistä koskevaan lainsäädäntöön ja saattaa se kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaiselle tasolle”.

EBCO on syvästi huolissaan siitä, että Kreikka hylkäsi kaikki aseistakieltäytymistä koskevat suositukset, jotka sille esitettiin YK:n ihmisoikeusneuvoston arviointiprosessin yhteydessä. Uruguay ja Slovenia korostivat tarvetta lyhentää siviilipalveluksen kesto asepalveluksen mittaiseksi, lopettaa vakaumuksentutkintalautakunnat ja muiden kuin Jehovan todistajiin kuuluvien kieltäytyjien hakemusten hylkääminen sekä lopettaa aseistakieltäytyjiin kohdistuva vaino ja oikeusjutut.

Pían sen jälkeen kun Kreikka oli hylännyt suositukset, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin julkisti ratkaisunsa tapauksessa Papavasilakis v. Greece. Tuomioistuin totesi yksimielisesti, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9. artiklaa, joka turvaa ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden, on rikottu.

Tapauksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että viranomaiset olivat evänneet Papavasilakisilta aseistakieltäytyjän aseman eivätkä antaneet hänelle mahdollisuutta suorittaa vaihtoehtoista palvelusta asepalveluksen sijaan.

Tuomioistuin kiinnitti erityisesti huomiota siihen, etteivät Kreikan viranomaiset olleet kyenneet huolehtimaan, että aseistakieltäytymishakemusten käsittely olisi tapahtunut tasapuolisella tavalla. Papavasilakisia oli haastatellut lautakunta, johon kuului vain palveluksessa olevia sotilaita.

Kaksi lautakunnan siviilijäsentä oli poissa, eikä heidän sijallaan ollut varajäseniä. Tuomioistuin totesi myös, että puolustusministerillä oleva mahdollisuus muuttaa lautakunnan päätöstä ei tarjonnut riittäviä takeita prosessin puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut 9. artiklan loukkauksen tilanteessa, jossa valtio tunnustaa aseistakieltäytymisoikeuden.

EBCO muistuttaa, että kansainvälisten normien mukaan aseistakieltäytymisilmoitukset tulee hyväksyä ilman tutkintaa.

EBCO viittaa varapuolustusministeri Vitsasin aikaisemmin tänä vuonna antamaan lausuntoon, jonka mukaan aseistakieltäytymiseen kuuluvien asiakokonaisuuksien ei tulisi kuulua puolustusministeriölle, vaan asiaankuuluvien lainsäädäntöhankkeiden käynnistäminen on sisäministeriön ja oikeusministeriön tehtävä.

EBCO muistuttaa olevansa käytettävissä auttamaan Kreikan hallitusta aseistakieltäytymislainsäädännön saattamisessa eurooppalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaiseksi.

Korostaakseen Kreikan tilanteen ratkaisemisen tärkeyttä, EBCO:n hallitus kokoontui marraskuussa julistamaan vuosiraporttinsa aseistakieltäytyjien asemasta Euroopassa. Järjestön edustajat tapasivat myös Kreikan varapuolustusministerin. Järjestölle Annetun lupauksen mukaan Kreikan hallitus olisi vihdoin siirtämässä siviilipalvelusasiat puolustusministeriöltä siviilihallinnon alaiseksi. Siirto osoittaisi, että aseistakieltäytyjien ihmisoikeustilannne oltaisiin maassa vihdoin ottamassa vakavasti.

AKL on EBCO:n jäsenjärjestö.