Jussi Niinistö - militaristin muotokuva

Kuva: Wikimedia Commons (Soppakanuuna CC-BY-SA 3.0)Kuva: Wikimedia Commons (Soppakanuuna CC-BY-SA 3.0)

Valkoisen Suomen vaalija

Suomen tuleva puolustusministeri puuhasteli vielä 1990-luvun alussa äärioikeistolaisen Kansallinen Kulttuuririntama -järjestön keskeisenä aktiivina. Vuonna 1987 järjestö vastusti ohjelmassaan pakolaisia ja seksuaalivähemmistöjä ja kannatti rotuoppia.

Yksi järjestön keskeinen teema, joka voimistui Niinistön aktiiviaikoina, oli vuoden 1918 valkoisen Suomen perinnön ylläpitäminen. Niinistö kirjoittikin järjestön Valkoinen rintama -lehteen artikkeleita heimosodista ja Lapuan liikkeestä. Vuoden 2011 Uuden Suomen haastattelussa Niinistö kertoi pitäneensä toimiaan järjestössä normaalina isänmaallisena toimintana.

Vuonna 1998 historianopiskelija Niinistö kirjoitti väitöskirjansa jääkäristä, IKL:n kansanedustajasta ja avoimesti fasistiksi tunnustautuneesta Paavo Susitaipaleesta. Myöhemmissä teoksissaan Niinistö tutki tai popularisoi valkoisen Suomen näkökulmasta jääkäriliikettä, suojeluskuntia, heimosotia ja Lapuan liikettä. Hän on ollut keskeinen toimija valkoisen Suomen perinteitä vaalivissa järjestöissä ja Suomalaisuuden liitossa, jonka nuorisojaostona Suomen Sisu toimi alkuaikoinaan.

Niinistö kutsuu sisällissotaa lähes poikkeuksetta ”vapaussodaksi” niin kirjoissaan kuin vielä puolustusministerin ominaisuudessakin. Termin käyttäminen on kyseenalaista historioitsijalle ja ennen kaikkea tämän päivän ministerille, sillä se ylläpitää yksipuolista, sodan voittajan näkökulmasta kirjoitettua historiaa.

Niinistö on ollut aktiivinen vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Puolustusministerinä hän kiertää usein puhumassa eri maanpuolustusjärjestöjen tilaisuuksissa ja sotilaiden perinnetapahtumissa sekä tietenkin maanpuolustuskursseilla, joilla on tärkeä rooli yhteiskunnan eliitin militaristis-isänmaallisen yksimielisyyden ylläpitämisessä. Puolustusministerin ominaisuudessa hän laski seppeleen Mannerheim-ristin ritarin ja SS-joukkoihin hypänneen sotilaan Lauri Törnin haudalle.

Soinin seuraaja

Suomalaisuuden liitossa Niinistö ystävystyi Timo Soinin kanssa. Hän lähti Soinin kutsusta tekemään puoluetyötä Perussuomalaisissa ennen nousuaan kansanedustajaksi vuonna 2011. Niinistöä pidetään yleisesti todennäköisimpänä Soinin seuraajana puolueen johdossa.

Niinistö pääsi tuoreena kansanedustajana puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi keskelle armeijan rakenneuudistusta. Tuolloin hän kannatti Karjalan liittämistä Suomeen, joskaan ei pitänyt vaatimusta ajankohtaisena enää ensimmäisen edustajakautensa lopussa. Muutoin Niinistön linja oli uskollinen perussuomalaisten hallitusohjelmalle, jossa NATO:on liittymistä vastustettiin ennen kaikkea asevelvollisuudesta luopumisen pelossa. Niinistö profiloitui pian Suomen sotavalmiuden, yleisen asevelvollisuuden ja armeijan määrärahojen nostamisen puolestapuhujana.

Vinkunat pois, asevelvollisuuden kyseenalaistajat

Suomella oli painetta asevelvollisuudesta luopumiseksi ennen Ukrainan sotaa. Niinistö kuvaa aikaa näin: ”Kun viime vaalikaudella toimin puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, moni suomalainen kenraali tuli yksityisissä yhteyksissä höpisemään pienen tehokkaan ammattiarmeijan tarpeellisuudesta ja varusmiesten tarpeettomuudesta. Me olimme muka kummajainen.” Puolustusministerinä toimiessaan Niinistö ei ole suostunut näkemään Suomen asevelvollisuusjärjestelmässä minkäänlaista tasa-arvo-ongelmaa vaan kertoo miesten olevan etuoikeutettuja päästessään suorittamaan varusmiespalvelusta.

Asekauppiaiden kaveri

Perussuomalaiset, Niinistö etunenässä, ajoivat Ottawan henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta irtautumista, mutta jäivät yksin asian kanssa. Elokuussa 2015 Niinistö kertoi käynnistävänsä selvityksen Ottawan sopimuksen kiertämismahdollisuudesta löytääkseen yhtä tuhoisan korvaavan aseen henkilömiinoille.

Niinistö on kritisoinut Suomen noudattavan liian tunnollista aseviennin valvontaa, eikä hyväksy EU:n asedirektiivimuutosta, joka hänen mukaansa vaarantaisi vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan edellytyksiä. Puolustusministerinä Niinistö joutui vastaamaan kirjalliseen kysymykseen panssariajoneuvojen myynnistä ihmisoikeusrikoksista tunnetulle Yhdistyneille arabiemiirikunnille, joka sotii Jemenissä Saudi-Arabian koalitiossa huthikapinallisia vastaan. Niinistö vastasi Arabiemiraattien puolustusvoimien olevan luotettava aseiden vastaanottaja ja koalition vakauttavan Jemenin turvallisuustilannetta. Sodan tuhansista siviiliuhreista valtaosan ovat aiheuttaneet liittouman tekemät ilmaiskut.

Operaatio yhteiskunnan militarisointi

Oikeistohallitus lupautui korottamaan armeijan määrärahoja vuositasolla asteittain, alkaen 50 miljoonasta eurosta vuonna 2016, nousten 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tämän päälle tulee lisäksi puolustusbudjetin ulkopuolelta ilma- ja merivoimien miljardien eurojen kaluston uudistukset.

Niinistöllä on ollut kissanpäivät korjata näkemiään puutteita Suomen sotilaallisessa valmiudessa. Tämän työn hän aloitti lisäämällä kertausharjoitusten määrää. Heinäkuussa astui voimaan Niinistön ajama muutos asevelvollisuuslakiin, jonka myötä reserviläiset voidaan kutsua välittömästi erityisiin kertausharjoituksiin ”sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen tilassa”. Reserviläinen voisi kieltäytyä näistä harjoituksista vain erityisen raskain perustein.

Alkuperäisessä lakiesityksessä armeijan komentajalle olisi annettu oikeus kutsua 25000 reserviläistä kokoon, mutta tämä vallan siirto presidentiltä sotilashallinnolle peruttiin lausuntokierroksella. Lakimuutoksessa kaksinkertaistettiin myös tavallisten kertausharjoituspäivien enimmäismäärät.

Sotilaallisen valmiuden nimissä armeija on alkanut valmistella myös varusmiesten valmiusyksiköiden perustamista. Jussi Niinistö pyysi oikeuskanslerilta selvityksen siitä, estääkö lainsäädäntö varusmiesten käyttämisen sotatehtävissä. Esteitä ei löytynyt.

Tarkoituksena on kouluttaa osasta varusmiehiä valmiussotilaita, jotka olisivat ensimmäisinä torjumassa yllätyshyökkäystä. Koulutus on tarkoitus aloittaa vuosien 2017 ja 2018 aikana. Valmiusjoukkojen kaavaillaan osallistuvan kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Saapumiserien lukumäärää tai alkamisaikaa saatetaan muuttaa nykyisestä jatkuvan valmiustilan varmistamiseksi. Lakimuutos on suunnitteilla varusmiesten lomien keskeyttämisen mahdollistamiseksi valmiuden kohotustilanteissa.

Ulkopolitiikkaa tekevä puolustusministeri

NATO-ovea auki pitävän hallituksen puolustusministerille ei ole ollut vaikeuksia sopeuttaa laajaa reserviään osaksi ”läntistä yhteisöä”. Toukokuisessa Vapaussodan perinneliiton juhlassa hän aukaisi perussuomalaista puolustusajatteluaan: ”Jääkärit saivat sotilaskoulutuksensa Saksassa, mutta käyttivät saamiaan oppeja Suomen itsenäisyyden hyväksi. Tästä on kyse myös tämän päivän kansainvälisessä koulutus- ja harjoitusyhteistyössä”, ja jatkoi myöhemmin: ”Suomi sai vapaussodassa ja myös jatkosodassa apua, koska avun antaminen oli Saksan etujen mukaista. Näin se on tänäkin päivänä. Apua saa, oli sotilasliiton jäsen tai ei, jos avun antamisesta on hyötyä myös avun antajalle. Edellytyksenä tietenkin on, että avun tarvitsijalla on valmius sen vastaanottamiseen.”

Hallituksen lakiesityksessä kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta nämä esteet raivataan pois tieltä ja armeijan lakisääteisiin tehtäviin tulisi lisäyksenä mahdollisuus määrätä suomalaiset ammattisotilaat sotimaan ulkomaille. Niinistö perustelee lisäystä Lissabonin sopimuksen velvoitteella keskinäisen avunannon varmistumisesta. Samalla hän tulee tehneeksi täyskierroksen Suomen EU:n mallioppilaana toimimisen kriitikosta sen lobbaajaksi.

Esityksen mukaan päätösvalta sotilaallisten voimakeinojen käytön ja muiden merkittävien tapausten suhteen jäisi ylimmille valtioelimille. Oikeuskansleri perää lausunnossaan kuitenkin tarkennuksia siihen miten avun antamisen ja vastaanottamisen tilanteissa johto- ja vastuusuhteet jakautuisivat ja mitä avun antamisen ja vastaanottamisen tehtävät olisivat. Aliupseeriliitto moitti esitystä tarkoituksellisen ympäripyöreäksi ja epäselväksi, ja vaatii avunantotilanteiden perustumista vapaaehtoisuudelle, ja sitä, ettei apu voisi olla varsinaista sotatoimintaa.

Esitykseen on kirjattuna tavoite uuden lain mahdollisimman pikaisesta käyttöönotosta. Esitys on tällä hetkellä käsiteltävänä valiokunnissa ensimmäisen eduskuntakäsittelyn jäljiltä. Hallitus on luvannut tuoda myös puolustuspoliittisen selonteon eduskuntaan ennen joulua. Siinä todennäköisesti korostetaan sotilaallisen valmiuden lisäämisen tarvetta nyt tehtyjen valmistelujen tueksi.

Isäntämaasopimuksen takuumies

Lakiesityksen muodostumista seuratessa kannattaa olla erityisen tarkkana juuri sotilaallisen avun vastaanottamisen suhteen, sillä Suomen ja NATO:n solmiman Isäntämaasopimuksen perusteella suomalaisjoukot ja Suomen maaperä voitaisiin alistaa NATO:n päätäntävallan alle, mikäli Suomi päättäisi kutsua apua tältä.

Yhdysvaltalaiset sotajoukot ovat harjoitelleet viime kesänä suuremmin kuin koskaan ennen Suomessa, niin maalla, merellä kuin ilmassa. Tiedonkulku sotaharjoituksista ei kulkeutunut puolustushallinnolta eduskunnalle, vaikka Suomi on harjoitusten Venäjälle suunnatun pelotevaikutuksen takia osana suurvaltapeliä.

Puolustushallinto sooloilee muutenkin ulko- ja turvallisuuspoliittisten päätösten teossa. Niinistö allekirjoitti kahdenkeskisen puolustusyhteistyösopimuksen Iso-Britannian kanssa maan EU-kansanäänestyksen  jälkeen NATO:n huippukokouksessa heinäkuussa. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan eduskunnan valiokunnille ei informoitu asiasta etukäteen. Sopimuksen sisältö on salattu, mutta Niinistö vihjasi sen olevan samansuuntainen kuin Ruotsin ja Iso-Britannian välinen sopimus, jonka pääsisältö on joukkojen yhteensopivuudessa ja yhteisessä taistelukyvyssä.

Puolustushallinto aikoo kulkea Ruotsin jäljillä ja tehdä puolustusyhteistyösopimuksen myös Yhdysvaltojen kanssa vielä ennen maan presidentinvaaleja. Kriitikot pelkäävät, että sopimukseen kuuluisi myös hävittäjäkauppa Hornetit korvaavista yhdysvaltalaisista F-35 hävittäjistä. Ylen MOT-ohjelma esitti hävittäjäkauppojen elinkaarihinta-arvioksi 30 miljardia euroa, riskiskenaarioarviolla jopa 60-85 miljardia euroa, joka on enemmän kuin Suomen valtion vuosibudjetti.

Sotaministeri

Ensitöikseen puolustusministerinä Jussi Niinistö vaihtoi ministeriön kansliapäälliköksi Jukka Juustin Arto Rädyn tilalle. Iltalehden analyysin mukaan taustalla olisi presidentti Sauli Niinistön kauna Rädylle amerikkalaisjoukkojen kutsumisesta sotaharjoituksiin hallituksen selän takana. Räty ja Jussi Niinistö kiistävät väitteen. Tiedotuksen puutteellisuus puolustusyhteistyösopimusten osalta viittaa siihen, ettei nykyisen puolustushallinnon linja ole muuttunut kansliapäällikön vaihdoksen myötä.

Syy kansliapäällikön vaihtamiseen saattoi olla myös Jussi Niinistön ja Rädyn henkilökohtaiset erimielisyydet. Niinistöä kuvataan jääräpäiseksi ihmiseksi, ja hän itsekin on kertonut vievänsä läpi sen, minkä on päättänyt. Ylen mukaan ennen hänen ministeriyttään puolustushallinto karsasti Niinistöä ja armeija suhtautui häneen pelonsekaisin tuntein. On kiinnostavaa miettiä onko Niinistön jääräpäisyys niin pitkäkestoista, että hänen nuoruutensa ajatus Suomen laajenemisesta itään vaikuttaisi yhä hänen toimiinsa puolustusministerinä.

Jussi Niinistön suusta tipahtelee aika ajoin militaristin peruslausahdus: ”Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan”. Hän kommentoikin Baltian ja Puolan NATO-pataljoonien tuovan vakautta Itämerelle. Niinistön edustama ajattelutapa on johtanut tulenarkaan jännitteiden kasvuun ja sotilasvarusteluun Itämerellä, jolle ei näy loppua ennen todellista rauhanomaista vakauspolitiikkaa.

Toivoa vain sopii, että emme kuulisi Niinistön, tai muiden päättävässä asemassa Itämerellä olevien henkilöiden, julistavan sitä toista militaristien peruslausahdusta, sitä joka liittyy hyökkäyksen suhteesta puolustukseen.