Asevelvollisuus ei ole palaamassa Euroopan sivistysmaihin

Viime aikojen uutisotsikoiden perusteella on monelle saattanut muodostua käsitys, että Saksassa ja Ruotsissa oltaisiin harkitsemassa paluuta asevelvollisuuteen. Suomalaiset militaristit ovat päässeet ilakoimaan, että Suomen pitäytyminen asevelvollisuusarmeijassa on ollut oikea valinta ja nyt asevelvollisuudesta laajasti luopuneet Euroopan maat olisivat palaamassa samaan takaisin.

Sekä Saksan että Ruotsin tapauksissa on ensinnäkin kysymys raporteista ja selvityksistä, ei lakiesityksistä. Toisekseen, kummassakaan maassa ei edes alustavasti olla esittämässä asevelvollisuusjärjestelmään paluuta sellaisena kuin se Suomessa ymmärretään.

Ruotsiin kaavailtu ”asevelvollisuus” olisi samantapainen kuin Norjan järjestelmä, joka perustuu valikoivaan ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Aseistakieltäytyjiä ei Norjassa laiteta vankilaan, eikä ketään pakoteta siviilipalvelukseen tai tarttumaan aseeseen vastoin vakaumustaan.

Ruotsiin suunnitellussa järjestelmässä 100 000 nuoren ikäluokasta vain muutama tuhat suorittaisi asepalveluksen. Jo alkuvaiheessa aseistakieltäytyjät raakattaisiin pois, sillä ennen varsinaisia kutsuntoja kotiin lähetettäisiin kysymyslomake, jossa voisi yksinkertaisesti ilmoittaa, ettei halua käydä armeijaa. Kutsuntoihin kutsuttaisiin 10 000 armeijan mielestä parasta ja motivoituneinta ehdokasta. Näistä noin kolmannes, eli reilu kolme prosenttia koko ikäluokasta, valittaisiin asepalvelukseen.

Mistään asevelvollisuuden palauttamisesta ei siis Ruotsissa ole kysymys. Pikemminkin uudella ehdotuksella pyritään vain nostamaan armeijan profiilia. Ruotsin armeijalla on ollut ongelmia rekrytoida riittävää määrää nuoria vapaaehtoisiksi asevelvollisuuden loputtua. Suurin syy tähän lienee alhainen palkkiotaso: peruskoulutuskaudelta maksetaan 450 euroa kuukaudessa.

Saksassakaan asevelvollisuutta ei olla rauhan aikana palauttamassa. Maassa siirryttiin vapaaehtoisarmeijaan vuonna 2011. Tilastojen mukaan armeijan kävi vuonna 2009 enää 14 prosenttia asevelvollisista. Olemassa olevien lakien mukaan asevelvollisuus voidaan sodan uhatessa palauttaa parlamentin yksinkertaisella enemmistöllä.

Lehdistön otsikot asevelvollisuuden paluusta Saksaan ovat perustuneet parlamentaarisen komitean vuonna 2012 tilaamaan siviilien katastrofisuunnitelmaan, jossa ohjeistetaan siviilejä kriisitilanteessa. Kansalaiset ja yritykset velvoitettaisiin auttamaan viranomaisia ja armeijaa esimerkiksi terrori-iskun yhteydessä. Asevelvollisuuden palauttaminen esitetään vaihtoehtoisena toimintamallina mallille, jossa turvallisuuden kannalta tärkeissä työtehtävissä olevat siviilit velvoitettaisiin osallistumaan puolustustehtäviin.

Suomen asevelvollisuusjärjestelmää ei siis mikään maa ole kopioimassa. Kallis ja ihmisoikeussopimusten vastainen pakkojärjestelmämme pysyy muun Euroopan silmissä käsittämättömänä ratkaisuna Pohjoismaalta.

Euroopassa asevelvollisuudesta on pikkuhiljaa luovuttu, vuonna 1990 sitä vielä käytti 24 EU:n 28:stä jäsenmaasta, nykyään nimellisesti enää kahdeksan; Suomi, Tanska, Norja, Viro, Liettua, Itävalta, Kreikka ja Kypros. Näistä Itävallassa, Tanskassa ja Norjassa ei kuitenkaan ole käytännössä asevelvollisuutta, sillä kieltäytyjiä ei rangaista. Virossa ja Liettuassa armeijan käy puolestaan vain 15-20 prosenttia asevelvollisista.