Hanhikivi läpi vaikka harmaan kiven

Fennovoiman suurin yksittäinen omistaja Rosatom on pitänyt huolen siitä, että projekti uuden ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoen Hanhikiven niemelle edistyy. Ydinvoimalan rakentaminen Suomen kaltaiseen "läntiseen mallivaltioon" on tärkeää Rosatomin pyrkimyksille valloittaa uusia markkina-alueita ydinvoimalle. Siviiliydinteknologian leviäminen voi johtaa myös uusien ydinasevaltioiden syntymiseen.

Rosatom vastaa Venäjän ydinaseista

Rosatom on Venäjän valtiollinen ydinteollisuuskompleksi, jonka toimialaan kuuluu ydinenergian ohella ydinaseiden valmistus ja kehittely. Rosatomin johdon nimittää suoraan Venäjän presidentti ja asema valtionkorporaationa takaa Rosatomille juridisen erityisaseman sekä valtionsalaisuuksien kaltaisen tietosuojan.

Venäläiset ydinpolttoainekierron laitokset joissa on myös ydinaseteollisuuteen liittyvää toimintaa sijaitsevat siviileiltä suljetuissa kaupungeissa. Kolme uraaninrikastamislaitosta palvelee ydinaseteollisuutta: Jekaterinburgin lähellä sijaitseva Novouralsk, Tomskin läheinen Seversk ja Krasnoyarskin lähellä sijaitseva Zelenogorsk. Käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitokset Severskissä ja Majakissa ovat myös osasia tässä ydinasekompleksissa.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni yhtiön työntekijöistä toimii ydinaseiden parissa, ei ole saatavilla. Suuntaa-antavaa on, että vuonna 2011 Rosatomilla oli suljetuissa hallintolaitoksissaan 87400 työntekijää.

Ydinvoimasta ydinaseeksi

Siviili- ja asekäyttöisen ydinteknologian tuotantoketjut ovat pitkälti samanlaisia. Molempien valmistusprosessi perustuu uraanin tai plutoniumin halkaisemiseen. Länsimaiden huoli Iranin ydinohjelmaa kohtaan paljastaa atomivoiman ja atomiaseiden suoran yhteyden: uraanin rikastamiseen tarvittavia kaasusentrifugeja voidaan käyttää atomivoimalan polttoaineen tai atomipommin valmistusaineen tekemiseen.

Siviiliydinteknologian hankkiminen onkin yksi väylä ydinaseen valmistamiseksi. Niin Intia, Pakistan, Israel kuin Pohjois-Koreakin rakensivat ydinaseensa siviiliydinteknologian pohjalta. Ydinvoiman leviäminen yhä uusiin maailmankolkkiin lisää todennäköisyyttä uusien maiden ydinaseohjelmille ja sitä kautta ydinaseen käyttämiselle.

Rosatomin edeltäjä rakensi Iranin ensimmäisen ydinvoimareaktorin ja vuonna 2014 Iran ja Venäjä sopivat kahden uuden reaktorin rakentamisesta. Rosatomilla on ydinvoimalaprojekteja käynnissä useissa Euroopan, Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa. Osa kauppakumppaneista saattaa havitella omaa ydinasetta.

Rosatomilla kaikki keinot käytössä

Hanhikiven reaktori on tärkeä mallikappale Rosatomin tulevien ydinvoimaloiden markkinoinnille. Venäjä on järjestänyt rahoituksen projektille, ja ottanut rahaa siihen jopa kansallisesta pahan päivän rahastostaan.

Rosatom tuli mukaan Fennovoimaan 34 prosentin omistusosuudella saksalaisen energiayhtiö E.ON:in tilalle kun idea Suomen kuudennesta ydinreaktorista oli kaatumassa alkutekijöihinsä. Hanke oli peruuntumassa myös kesäkuussa 2015 kun voimalan rakentamisehdoksi asetettu Fennovoiman 60 prosentin EU-omistusaste ei täyttynyt. Rosatom koetti saada puuttuvan omistusosuuden kasaan kroatialaisen postilaatikkofirman avulla, mutta bulvaania ei hyväksytty osakkaaksi.

Venäjä teki ydinvoimalaprojektista arvovaltakysymyksen Suomen ja Venäjän välisille suhteille sen jälkeen, kun Suomi esti duuman puhemiehen Sergei Naryshkinin pääsyn Helsingin Etyj-kokoukseen heinäkuussa 2015. Fennovoima-projektin ensisijaisuus tuotiin esille maiden välisissä korkeimman tason keskusteluissa. Pian Fennovoimasta kertaalleen irtautunut valtionyhtiö Fortum sijoitti puuttuvan summan hankkeeseen. Taustalla oli idänbisnesten menettämisen uhka.

Fennovoima ja ympäristötuho

Yhdeksi valtionkorporaation tehtäväksi on asetettu Venäjän ydinturvallisuudesta vastaaminen. Rosatomin valvoessa itse itseään, se on omaksunut toimintatavakseen piittaamattomuuden säteilyturvallisuutta ja ympäristöä kohtaan.

Rosatomin on tarkoitus toimittaa polttoaine kymmeneksi vuodeksi Hanhikiven reaktoriin. Fennovoiman mukaan polttoaine saattaa tulla aiemmin mainitulta Majakin jälleenkäsittelylaitokselta. Sveitsiläinen energiayhtiö Axpo perui ydinpolttoainekauppansa Rosatomin kanssa vuonna 2014, sillä Sveitsin ydinvoimaviranomaisia ei päästetty tutustumaan laitokseen.

Eteläisellä Uralilla sijaitseva Majakin laitos on tullut kuuluisaksi aiheuttamistaan ympäristötuhoista. Laitos dumppaa radioaktiivista jätettä Techa -jokeen, jota pitkin jäte kulkeutuu aina Jäämerelle asti. Läheinen Karatšain järvi on toiminut laitoksen kaatopaikkana, ja sen uskotaan olevan maailman saastunein paikka. Majakin ympäristön kylissä syöpäkuolemat ja epämuodostumat ovat poikkeuksellisen yleisiä.

Valmistuessaan Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimala kasvattaa ympäristökatastrofin riskiä. Mikäli reaktori otetaan käyttöön, sen tuottama radioaktiivinen jäte säilyy maaperässä tuhansia vuosia vielä voimalan käyttöiän jälkeenkin. Korkea-aktiiviselle ydinjätteelle ei ole keksitty vielä missään päin maailmaa loppusijoituspaikkaa.

Paikallinen ympäristötuho on tapahtunut jo ennen varsinaisen voimalan rakentamisen aloittamista. Metsänhakkuut, maaperän muokkaaminen ja merenpohjan louhiminen ovat tuhonneet Hanhikiven niemen uhanalaisine luontotyyppeineen ja lajeineen.

Esa Noresvuo

Juttua varten haastateltiin venäläistä ydinvoima-asiantuntijaa Andrey Ozharovskya.

Lue myös: Ydinasevarustelu jatkuu