Kysy Keltiltä 1/16: Sananvapauden rajat ja rajaton aktivismi

"Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se." Tätä Voltairen (1694-1778) lausetta on siteerailtu sosiaalisessa mediassa tiuhaan viime aikoina – muun muassa MV-julkaisun ilmoitusboikottia vastaan.

Voltaire vastusti ennakkosensuuria, jonka kieltää Suomessa perustuslakikin, ei ihmisten vapautta ostaa tarvikkeensa liikkeestä joka ei osallistu ostajan paheksumaan toimintaan; eikä varsinkaan ihmisten oikeutta käyttää sananvapauttaan, jotta muutkin toimisivat samoin.

Pitääkö sananvapauden olla rajoittamatonta, kuten "maahanmuuttokriitikot" vaativat, ja voiko se olla sitä? Kapakassa voi höpöttää ja metsänlaidassa huudella vapaasti, mutta vähänkin laajempaa yleisöä etsiessä sananvapaus törmää tosiasiallisiin rajoihin. Niistä tärkein on median omistus, joka yksityisessä mediassa tähtää voiton maksimointiin ja Yleisradiossa hallitsevien piirien haluaman tiedon välittämiseen.

MV-julkaisu ei edes teeskentele noudattavansa journalistisia periaatteita ja piiloutuu vastuutaan Espanjaan. Sen sisältöä voisi luonnehtia vihapuheeksi. Vihapuhe on Euroopan Neuvoston käyttämän määritelmän mukaan sellaista ilmaisua jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

Julkaisua ei kuitenkaan voi kieltää vain sillä perusteella että se levittää vihapuhetta. Vastoin laajalle levinnyttä käsitystä myöskään rasistista puhetta ei sellaisenaan ole kielletty laissa. Sananvapauteen voi puuttua vain jälkikäteen ja lähinnä rikosperusteella, oikaisu- ja vastineoikeuden ohella.

Suomessa lainsäätäjä on puuttunut sananvapauden väärinkäyttämiseen muun muassa seuraavilla rikoslaissa rangaistaviksi säädetyillä teoilla: kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, julkinen kehottaminen rikokseen, uskonrauhan rikkominen, väkivaltakuvauksen levittäminen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi, markkinointirikos, virkasalaisuuden rikkominen ja yrityssalaisuuden rikkominen.

FB:n Rajat kiinni -sivusto tulvii kunnianloukkauksia, uskonrauhan rikkomista, yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja julkista kehottamista rikokseen, sekä kiihottamista kansanryhmää vastaan rasistisen puheen muodossa.

Rikoslain 11 luvun 10 §:ssä (511/2011) säädetään: "Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." Lisäksi 10 a §:ssä määritellään törkeä tekotapa.

Jos kysymyksessä olisi sananvapauslaissa tarkoitettu joukkotiedotusväline, kuten Suomessa toimitettu verkkojulkaisu, toiminta olisi loppunut kauan sitten päätoimittajan saamiin rikosseuraamuksiin. FB-ryhmässä jokainen vastaa vain itsestään ja moni rohkeasti nimimerkin suojassa. Amerikkalaisen omistajan säännöt eivät käytännössä rajoita tällaisen aineiston julkaisemista ryhmässä, joka on aina itsevaltiaan, vastuusta vapaan ylläpitäjän diktatuuri.

FB on rakenteellisesti vaarallinen poliittiselle sananvapaudelle siinä kuin valtamediakin. Jos totuuden ja parempaan yhteiskuntaan johtavan toiminnan toivotaan nousevan herruudesta vapaan diskurssin avulla, on luotava paremmin ihmisten vapaaseen yhteenliittymiseen sopivia alustoja.

Kreikan entisen talousministerin Varoufakisin DiEM-aloitteeseen liittyy idea uudenlaisesta aktivistit koko Euroopassa yhdistävästä mobiilisovelluksesta. Se osoittaa, että yhteiskunnallisten kriisien ja mullistusten aikoina on myös sananvapauden ylitettävä vanhat muodot.