"Sotaoikeus" tuomitsi aseistakieltäytyjän Lahdessa vankeuteen

Tiedotusvälineille 30.9.2005 klo 15.30
Julkaisuvapaa

Lahden käräjäoikeus tuomitsi tänään 20-vuotiaan porilaisen ylioppilaan xxx 27 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen asevelvollisuudesta kieltäytymisestä ja 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen muista sotilasrikoksista. xxx ilmoitti heti tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Hämeen Rykmentissä varusmiessoittokunnassa palvellut xxx kieltäytyi kuukausi sitten suorittamasta loppuun palvelustaan, jota oli jäljellä enää 38 päivää. xxx perusteli kieltäytymistään eettisillä syillä ja palveluskokemuksillaan.

xxx sai syytteen lisäksi vartiorikoksesta, koska oli kieltäytynyt apupäivystäjän tehtävästä kello 03.00-06.00 kirjallista kieltäytymistään edeltävänä yönä. Yhteisestä niskoittelusta syytettiin xxxn lisäksi toista varusmiestä. Kummatkin olivat viikkoa aikaisemmin kieltäytyneet lähtemästä ampumaleirille. Palvelustoveri sai 50 päivää ehdollista vankeutta.

xxx vastusti syytettä asevelvollisuudesta kieltäytymisestä vedoten Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin. Hän myös katsoi, että kieltäytyminen päivystystehtävästä kuului samaan kieltäytymiseen eikä siitä saa erikseen rangaista.

Käräjäoikeuden tuomion julisti puheenjohtajana toiminut laamanni "sotaoikeuden" nimissä, vaikka sotaoikeuksia voi Suomessa olla vain sotatilaan julistetulla alueella. Myös käytävällä odottavia syytettyjä ja heidän avustajiaan kuulutettiin "sotaoikeuteen". Rauhan ajan sotaoikeudet poistettiin Suomessa vuonna 1983. Sotilasrikosasiat käsittelee nykyään käräjäoikeus puheenjohtajan ja kahden sotilasjäsenen kokoonpanossa.

Puheenjohtaja kysyi istunnossa xxxn kanssasyytetyltä, miksi tämä ei ole sotilaspuvussa, vaikka on yhä palveluksessa. Tämä kertoi olevansa lomilla. Kuten tunnettua, varusmiehet saivat jo 1960-luvulla kenraali Keinosen aikaan oikeuden käyttää siviiliasua loma-aikana varuskunnan ulkopuolella.

Kun xxx oli kuultavana todistelutarkoituksessa, syyttäjä kysyi, mksi hän kieltäytyi asevelvollisuudesta. Alkuun xxx sai kertoa vakaumuksensa muodostumisesta ja kokemuksistaan maan poliittisen eliitin soittokuntalaisena. Kun xxx kertoi, ettei rangaistuksenomainen siviilipalvelus ollut hänelle vaihtoehto, laamanni keskeytti hänet - puheenjohtajan mielestä tämä oli epäolennaista.

Tapaus etenee todennäköisesti korkeimpaan oikeuteen asti. Syyttäjä kertoi ennen oikeudenkäyntiä Etelä-Suomen Sanomissa, että tämä syyte yhteisestä niskoittelusta tekee tästä ennakkotapauksen, koska nykyisen lainsäädännön aikana ei siitä hänen tietääkseen ole ketään tuomittu. Kyseinen lainsäädäntö, joka myös siirsi sotaoikeudet sodan oloihin, tuli voimaan vuonna 1983. Puolustusvoimien kannalta kysymyksessä on varoittavan esimerkin luominen. xxxn kannalta kysymys on muun muassa siitä, voitiinko häntä rangaista kieltäytymisestä, jonka hän aloitti ennen kuin pääsi jättämään kieltäytymisilmoituksen kirjallisena.

Tiedotteen laati: Juha Keltti, AKL:n lakiasiainsihteeri, 040-5638731
Kieltäytymisilmoitus tilattavissa akl(at)aseistakieltaytyjaliitto.fi

"Niiden yli sadan esiintymisen aikana, jotka ehdin sotilassoittajan esiintymisasu päällä suorittaa, tarjoutui minulle väistämättä mahdollisuus seurata ikään kuin sisäpiirin näkökulmasta valtiovallan ja maanpuolustusorganisaation korkeimpia virkamiehiä, kuten tasavallan presidenttiä, pääministeriä, puolustusministeriä ja lukuisia kenraaleita. Jo tuolloin edellä mainittujen kymmeniä hataria ja kliseisiä puheita sekä muita muodollisuuksia nähtyäni minussa heräsi aimo annos järjestelmää kyseenalaistavia ajatuksia. Nämäkö ovat niitä ihmisiä, joiden päätösten takia ihmisiä pakotetaan vankeusrangaistuksen uhalla taikka siviilipalveluksen rangaistuksenomaisen keston ja leimautumisen uhalla tekemään kuolemanvakava virhe tarttua aseisiin?"

-ote xxxn kieltäytymisilmoituksesta

kyseisen henkilön nimi poistettu hänen pyynnöstään 4.11.2013