Aseistakieltäytyjäliitto: laaja asevelvollisuus ei tarkoituksenmukainen - asevelvollisuus ja NATO eivät ole vaihtoehdot

tiedotusvälineille 4.3.2009 klo 14.00

Aseistakieltäytyjäliitto (AKL) pitää viime aikoina virinnyttä keskustelua asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuudesta myönteisenä. AKL toteaa, että nykyisenkaltainen asevelvollisuus on menettänyt tarkoituksenmukaisuutensa ja siitä tulisi luopua. Liitto pitäisi vapaaehtoisuuteen perustuvaa valikoivaa mallia edistysaskeleena nykyiseen, ihmisiä mm. vakaumuksen tai sukupuolen perusteella syrjivään tilanteeseen verrattuna.

Aikaisemmin laajaa asevelvollisuutta perusteltiin aluepuolustuksen tarpeilla, laajan reservin välttämättömyydellä ja muilla sotilaallisilla seikoilla. Nykyään armeija ei enää yritäkään perustella sitä väittämällä, että kaikkien miesten sotilaallisen kouluttaminen olisi tarkoituksenmukaista. Puolustusvoimien tuleva komentaja Ari Puheloinen kertoi reilu viikko sitten julkisuudessa, että asevelvollisuuden kautta ”puolustusvoimat saa yhteiskunnan parhaat voimat käyttöönsä” (Aamulehti 22.2.2009). Toisin sanoen laajaa asevelvollisuutta halutaan perustella sillä, että sen avulla armeija saa palvelukseensa kaikki haluamansa miehet. AKL kysyy, onko armeijan halu saada nämä ”parhaat voimat” riveihinsä todellakin yhteiskunnalle niin tärkeä, että kaikki miehet tulee velvoittaa suorittamaan palvelus sen takia?

AKL ihmettelee, miksi aseistakieltäytyjien yhdenvertaisuuden toteuttaminen on ollut Suomessa niin vaikeaa. Tarvittiin kymmenen vuotta, neljä eduskuntakokoonpanoa ja toistuvaa kritiikkiä kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä, ennen kuin siviilipalvelusta suostuttiin lyhentämään yksi kuukausi. Lainmuutoksen jälkeenkin siviilipalvelus on kaksi kertaa yleisimmän varusmiespalveluksen mittainen. AKL:n mukaan sen tulisi olla saman pituinen (6 kk). Totaalikieltäytyjien vankeustuomioihin liittyvät ongelmat ovat edelleen kokonaan ratkaisematta, ja Suomen vankiloissa istuu koko ajan 10-20 aseistakieltäytyjää.

”Jos armeija ei katso enää tarvitsevansa kaikkia asevelvollisia, miksi ei voida luoda oikeudenmukaista siviilipalvelusta ja mihin vankeusrangaistuksia ylipäätään tarvitaan”, liitto kysyy. Liitto epäilee, että aseistakieltäytyjien asemaan liittyvät ongelmat jäävätkin ratkaisematta, jos puolustusvoimien halu ”saada parhaat voimat käyttöönsä” on tärkein asevelvollisuuden tulevaisuuteen vaikuttava asia. Aseistakieltäytyjiksi ryhtyviä ei voida valita, joten ”parhaiden voimien” poistumista riveistä tätä kautta voidaan rajoittaa vain sanktioilla.

AKL on hämmästynyt myös suomalaisessa keskustelussa esiintyvästä pyrkimyksestä asettaa nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä ja NATO-jäsenyys toistensa vaihtoehdoiksi. ”Laajan asevelvollisuuden ylläpitäminen ei ole ehkäissyt NATO-lähentymistä tai armeijan saattamista NATO-yhteensopivaksi tähän mennessä. Miksi se tekisi sen tulevaisuudessakaan?”, liitto kysyy. Kansainvälinen militarismi ja kansallinen militarismi eivät ole ainoat vaihtoehdot. AKL:n mukaan armeijalaitoksesta ja sotilaallisen varustautumisen merkityksestä ylipäätään tulisi käydä tämän päivän todellisista uhkakuvista lähtevää keskustelua. ”Todelliset uhkat ovat muita kuin sotilaallisia, eikä sotilaallinen varustautuminen niitä vastaan auta. Päinvastoin se syö niiden ratkaisemiseen tarvittavia voimavaroja”, liitto toteaa.