Lehdistötiedote 22.4.2007 klo 19.00

Sotilaalliseen kriisin varautuminen ei voi olla koulutuksen pääsisältö

Viime päivinä tiedotusvälineissä on kerrottu työministeriön suunnitelmista uudistaa siviilipalvelusmiehille palveluksen alussa annettavaa koulutusta. Suunnitelmat perustuvat viime vuoden lokakuussa valmistuneeseen ehdotukseen uudeksi siviilipalveluslaiksi, jonka esitti työministeriön asettama työryhmä.

Ehdotuksen mukaan (pdf) siviilipalvelusmiehet vapautettaisiin tulevaisuudessa aseellisista tehtävistä kaikissa tilanteissa, kuten mm. YK:n ihmisoikeuskomitea on Suomelta edellyttänyt. Sen sijaan siviilipalvelukseen sisällytettäisiin kriisitilanteisiin valmistavaa koulutusta ja kriisitilanteiden aikana siviilipalvelusmiehet toimisivat siviiliviranomaisten kriisiorganisaatioissa.

Aseistakieltäytyjäliitto ei lähtökohtaisesti vastusta tällaisen koulutuksen antamista siviilipalvelusmiehille. Lakiehdotus on kuitenkin ongelmallinen ensisijaisesti sen johdosta, että kriisit, joita varten sivareita halutaan kouluttaa, on siinä mielletty lähinnä sotilaallisiksi kriiseiksi. Kuitenkin monien aseistakieltäytyjien vakaumus perustuu ajatukseen, jonka mukaan rauha voidaan saavuttaa ja ylläpitää vain valmistautumalla rauhaan, ei sodankäyntiin edes siviilitehtävissä.

Lakiehdotuksen mukaan merkittävän osan siviilipalvelusmiesten koulutusta muodostaisi jatkossa ensisijaisesti sotilaallisen kriisin aikaisten tarpeiden varalta annettava palo- ja pelastuspalveluun ja väestönsuojeluun liittyvä koulutus. Tällöin on pelättävissä, että osa aseistakieltäytyjistä kokee siviilipalveluksen muuttuneen niin selkeästi osaksi sodankäyntiin valmistautumista, ettei katso sen suorittamisen enää olevan vakaumuksensa mukaista. Käytännössä tämä tarkoittaisi totaalikieltäytyjien määrän lisääntymistä. Vähintäänkin siviilipalvelusmiehillä on oltava oikeus vakaumuksensa perusteella kieltäytyä tällaisesta koulutuksesta ilman, että heidän täytyy samalla kieltäytyä siviilipalveluksesta kokonaan, Aseistakieltäytyjäliitto toteaa.

Aloite siviilipalvelusmiesten kouluttamisesta palo- ja pelastusalan tai väestönsuojelun tehtäviin ei ole syntynyt näillä aloilla toimivien viranomaisten piirissä, eikä lakiehdotusta laadittaessa Aseistakieltäytyjäliiton käsityksen mukaan selvitetty tarpeeksi sitä, millainen tarve todellisuudessa on kouluttaa siviilipalvelusmiehiä tällaisiin tehtäviin. Kriisivalmiuksien opettaminen ja sodanaikaisten tehtävien määrääminen siviilipalvelusmiehille ei saa olla itsetarkoituksellista, vaan sen tulee lähtökohtaisesti perustua yhteiskunnan tarpeisiin. Joka tapauksessahan siviilipalvelusmiehet voitaisiin kriisin sattuessa määrätä koulutuksensa ja ammattitaitonsa mukaisiin tehtäviin kaikkia kansalaisia koskevan poikkeusololainsäädännön perusteella.

Ympäristön tuhoutumiseen liittyvät kriisit ovat tällä hetkellä huomattavasti mahdollisempia uhkakuvia kuin sotilaallinen kriisi. Mikäli siviilipalvelusmiesten kriisivalmiuskoulutus katsotaan ylipäätään tarpeelliseksi, yhteiskunnan turvallisuuden kannalta sotilaalliseen kriisin varautumista järkevämpi ratkaisu olisi kehittää siviilipalvelusjärjestelmää niin, että siviilipalvelusmiehiä voitaisiin kouluttaa ja käyttää ympäristökriisien torjuntaan ja ennaltaehkäisemiseen. Käytännössä tämä voitaisiin järjestää esim. lyhentämällä merkittävästi siviilipalveluksen pituutta ja pidentämällä vastaavasti siviilipalveluksen osaksi lakiehdotuksen mukaan tulevan kertauskoulutuksen maksimikestoa, jolloin siviilipalvelusmiehiä olisi mahdollista kutsua suorittamaan kertauskoulutuspalvelusta esim. Suomen lähialueilla tapahtuvan öljykatastrofin tai ilmastonmuutoksen seurauksena uhkaavan onnettomuuden ehkäisemiseksi tai sen seurausten lievittämiseksi.

Siviilipalveluslakia uudistettaessa huomiota on palveluksen sisällön lisäksi kiinnitettävä myös muihin asioihin. Palvelusaika on joka tapauksessa viimeinkin lyhennettävä Suomen kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten edellyttämälle tasolle ja siviilipalvelusmiesten palveluksenaikaiset majoituskustannukset on siirrettävä ainakin osittain valtion maksettavaksi. Myös kohtuuttomia vankeustuomioita tuottava siviilipalveluslain rangaistusjärjestelmä on uudistettava.

– Lisätietoja Aseistakieltäytyjäliitosta, puh. 09-140427 tai 040-836278