Kaikkonen ja kansalaispalvelus

Puolustusministeri Kaikkonen kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa (23.11.) mm. kohta perustettavasta asevelvollisuuden tulavaisuutta selvittävästä komiteasta. Muutama kommentti siitä.

Kaikkonen toteaa, että asepalveluksen muuttamista naisia velvoittavaksi tuskin pohditaan. Ja varmasti ihan hyvästä syystä, sillä sotilaita koulutetaan liikaa jo nyt. Nykyinenkin vain miehiä koskeva malli on tuottanut non 900 000 sotilaan reservin, josta sodan aikana on tarkoitus kutsua aseisiin vajaa kolmasosa.

Sen sijaan ratkaisuksi asevelvollisuuden yhdenvertaisuusongelmiin etsitään "kansalaispalveluksen malleja". Tässä unohtuu taas muutama asia. Kansalaispalveluskeskustelussa on toistaiseksi jäänyt selvittämättä sellainen pikkuseikka, että mihin sitä todellisuudessa tarvittaisiin. Viime keväänä puolustusministeriön alainen turvallisuuskomitea selvitti olisiko ministeriöllä tarvetta ja kiinnostusta "kokonaisturvallisuuskoulutuksen" antamiseksi ihmisille eräiden kansalaispalveluskaavailujen mukaisesti. Käytännössä tarvetta ei löytynyt.

Kannattaa ottaa myös huomioon, että Suomea sitovat YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia yleissopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus kieltävät asevelvollisuuden laajentamisen laajasti siviiliyhteiskunnassa toteutettavaksi palvelusvelvollisuudeksi. Kansalaispalveluskaavailuissa siirrytään siis helposti kielletyn pakkotyön aluelle.

Lisäksi, Kaikkosen kaavailut johtaisivat käytännössä tilanteeseen,.jossa miehet kävisivät armeijan suurin piirtein nykyisellä tavalla (so. tällä hetkellä vajaat kaksi kolmasosaa käy) ja lisäksi olisi käytännössä lähinnä naisille tarkoitettu "jonkinlainen palvelusvelvollisuus". Tällainen järjestelmä ei ehkä valtavasti edistäisi yhdenvertaisuutta

Puheissa palvelusvelvollisuuden laajentamisesta naisiin ei ole kysymys siitä, että tällaiselle järjestelmälle olisi jotain tarvetta, Sen sijaan kysymys on siitä, että halutaan pelastaa asevelvollisuus koko ajan kasvavalta, järjestelmän täysin sukupuolittuneeseen luonteeseen perustuvalta kritiikiltä. Huolimatta siitä, että sellainen maksaisi satoja miljoonia vuodessa ja olisi ihmisoikeuksien kannalta erittäin kyseenalainen.

Toki ongelma olisi ratkaistavissa varsin yksinkertaisella tavalla: ei laajenneta pakkoa naisiin vaan luovutaan siitä myös miesten kohdalla, kuten valtaosassa Euroopan maita on jo tehty.

Aseistakieltäytyjäliitto toimii kaikin keinoin sen puolesta, että perustettavan komitean työssä näitä asioita ei jätetä huomiotta.