Juha Keltti

Sotaministeri Niinistön ihmisoikeusvastainen siviilipalvelusvisio

"Palveluspaikkojen tulee olla viranomaistahoja, jotka vastaavat nimenomaan yhteiskunnan turvallisuudesta", kirjoitti puolustusministeri Jussi Niinistö siviilipalveluksen "kehittämisestä" Hesarin mielipidepalstalla 11. marraskuuta "nykymaailman vaatimuksena". Ihmisoikeussopimukset edellyttävät aivan muuta.

Puolustusministeri taas Ahvenanmaan kimpussa

Puolustusministeri Niinistön perustuslakitulkinnat ovat jo pidempään olleet omaa luokkaansa, jopa tässä laittomuuden hallituksessa. Niinistön uusin neronleimaus löytyy 28. syyskuuta Hufvudstadsbladetin otsikon ”Försvarsministern vill sätta ålänningarna i civiltjänst” alta. 

Saako lapsia vastaan osoittaa mieltä?

Mielenosoitusvapaus on keskeinen poliittinen perus- ja ihmisoikeus. Suomen Suuriruhtinaanmaalle 20.8.1905 vahvistettu laki lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta antoi kansalaisille oikeuden edeltäpäin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa.
 

Velvollisuus yli oikeuksien?

Perustuslain 127 §:n 1 momentin mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Näin oli säädetty jo vuoden 1919 Hallitusmuodossa. Vuonna 1919 oli esillä vaihtoehtona miesten asevelvollisuuden kirjaaminen hallitusmuotoon. Se ei kuitenkaan toteutunut.

Voiko täydennyspalvelusvelvollisuudesta päästä sakolla?

Siviilipalveluslaissa on säädetty armeijan reservistä kieltäytyville velvollisuus suorittaa täydennyspalvelusta. Sen suorittaminen takaa vapautuksen sotilaallisista tehtävistä
sodan ja kriisin oloissa. Entä jos täydennyspalvelusvelvollinen haluaa kuitenkin
kieltäytyä myös tästä palvelusmuodosta?

Siviilipalveluslaissa täydennyspalvelusta kieltäytymisestä on säädetty
sakkorangaistus. Rangaistukset lienevät olleet 10-15 päiväsakon luokkaa.

Reservin totaalikieltäytyjän asemassa on yksi heikkous asevelvollisuudesta tai

Yhdistele sisältöä