Juha Keltti

Velvollisuus yli oikeuksien?

Perustuslain 127 §:n 1 momentin mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Näin oli säädetty jo vuoden 1919 Hallitusmuodossa. Vuonna 1919 oli esillä vaihtoehtona miesten asevelvollisuuden kirjaaminen hallitusmuotoon. Se ei kuitenkaan toteutunut.

Voiko täydennyspalvelusvelvollisuudesta päästä sakolla?

Siviilipalveluslaissa on säädetty armeijan reservistä kieltäytyville velvollisuus suorittaa täydennyspalvelusta. Sen suorittaminen takaa vapautuksen sotilaallisista tehtävistä
sodan ja kriisin oloissa. Entä jos täydennyspalvelusvelvollinen haluaa kuitenkin
kieltäytyä myös tästä palvelusmuodosta?

Siviilipalveluslaissa täydennyspalvelusta kieltäytymisestä on säädetty
sakkorangaistus. Rangaistukset lienevät olleet 10-15 päiväsakon luokkaa.

Reservin totaalikieltäytyjän asemassa on yksi heikkous asevelvollisuudesta tai

Suomalaista siviilipuolustusjärjestelmää hahmotellaan Facebookissa

Suomen puolustuspoliittisessa keskustelussa toistuvat vuodesta toiseen samat vastakkainasettelut. Liittoutumattomuus vai NATO-jäsenyys? Asevelvollisuus vai palkka-armeija?

Taustalla on usein oletus sotilaallisen maanpuolustuksen välttämättömyydestä ja ensisijaisuudesta. Aseistakieltäytyjäliitto osallistuu keskusteluun usein pienemmän pahan periaatteella: mieluummin vapaaehtoinen kuin pakollinen palvelus.

Vain journalismin sananvapautta?

Syksyllä 2007 Helsingissä järjestettiin Smash Asem -mielenosoitus, jossa poliisin taktiikka aiheutti muun muassa neljä moitetta apulaisoikeusasiamieheltä. Suomen Kuvalehden lehtikuvaaja Markus Pentikäinen ei noudattanut poistumiskäskyä ja jäi saartorenkaaseen, kuvasi tapahtumia ja otettiin kiinni lähes 18 tunniksi. Pentikäinen kertoo kuulleensa megafoniin huudetun käskyn: "Ottakaa kuvaaja kiinni."

Yhdistele sisältöä