Asevelvollisuus Turkissa

Turkin aseistakieltäytyjät haastattelussa

Viime vuonna Turkissa perustettiin uusi aseistakieltäytyjien yhdistys Vicdani Ret Derneği, joka tavoittelee aseistakieltäytymisoikeuden tunnustamista Turkissa. Ryhmä hyväksyttiin War Resisters ́ Internationalin jäseneksi syksyllä 2014. Antimilitaristi julkaiseen käännöksen ryhmän haastattelusta viime kesältä.

Turkissa on voimassa miehiä koskeva asevelvollisuus. Palvelusaika armeijassa on nykyään 12 kuukautta. Velvollisuus suorittaa palvelusta alkaa sen vuoden alusta, jona mies täyttää 21 vuotta ja jatkuu 40-vuotiaaksi.

Ulkomailla asuvilla on mahdollisuus ostaa itsensä vapaaksi asevelvollisuuden suorittamisesta. Hinta on reilut 5000 euroa. Heidänkin täytyy silti suorittaa palvelusta vähintään yksi kuukausi. Ne, jotka eivät ilmoittaudu palvelukseen, saavat ensin sakkorangaistuksen. Jos henkilö ei ilmoittaudu sakon jälkeenkään, hän putoaa kutsuntojen välttelijöiden kategoriaan. Hän saa syytteen sotilasrikoslain mukaan ja vankeusrangaistuksen.

Onko pakolliselle asepalvelukselle vaihtoehtoja? Entä onko mahdollisuutta saada vapautus? Jos näitä on, kerrotko mitä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan asevelvollisilla ei ole mitään vaihtoehtoja. Poikkeus ovat vaikeista terveysongelmista kärsivät.

Millä tavalla pakolliseen asepalvelukseen ilmoittaudutaan Turkissa?

Turkin valtiollinen TV-yhtiö julkistaa palvelukseen velvollisten nimet televisiossa. Asevelvolliset lähetetään ”terveyskomiteaan”, joka tutkii, ovatko he riittävän terveitä suorittamaan asepalveluksen. Palvelukseen kelpaaviksi todetut lähetetään joukko-osastoihin aloittamaan sotilaskoulutus.

Kuinka valtio toimii kutsuntakarkureita vastaan? Mitkä viranomaiset ovat mukana?

Asevelvollisuustoimistot jäljittävät kutsuntakarkureita. Asianomaisille ei lähetetä mitään ilmoitusta ja pidätysmääräyksen asettaa puolustusministeriö. Pidätysmääräyksiä käsittelee sisäministeriö, joka lisää ne poliisin ja sotilaspoliisin etsintäkuulutusrekisteriin. Poliisi tai sisäministeriö pidättää etsintäkuulutetut tavatessa tai onnistuessaan jäljittämään heidät.

Saavatko kutsuntakarkurit matkustaa ulkomaille?

Ulkomaille matkustamista ei ole kielletty. Silti kaikilla lentokentillä kaikilta matkustajilta tarkastetaan etsintäkuulutukset, ja lentokenttäpoliisi pysäyttää etsintäkuulutusrekisteristä löytyvät.

Mikäli henkilö joutuu kiinni virka-ajan ulkopuolella, hän joutuu lentokentän poliisiasemalle ja hänelle annetaan ilmoituslomake. Virka-aikana pysäytettävä lähetetään lähimpään armeijan toimistoon ja mainitut toimenpiteet tehdään siellä.

Jos kiinni otettu vielä tämän jälkeen ehtii koneeseensa, hän voi nousta siihen ja lähteä maasta. Ulkomaille matkustamista ei siis ole kielletty, mutta karkureita voidaan estää lähtemästä.

Koskeeko sotilasrikoslaki edelleen kutsuntakarkureita?

Kyllä koskee. Kutsuntakarkurit voivat saada saman rangaistuksen useita kertoja. Kutsunnoista poisjääneet saavat syyteen joka kerta kun heidät pidätetään sotilaspalveluksesta kieltäytymisen vuoksi ja jokaisen syytteen perusteella langetetaan uusi tuomioi.

Onko olemassa tilastoja siitä, kuinka montaa ihmistä rangaistaan kutsuntojen välttelystä, sotilaskarkuruudesta ja aseistakieltäytymisestä?

Julkistettuja tilastoja ei ole. Tutkimalla aseistakieltäytyjien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle (ECHR) tekemiä valituksia ja niistä annettuja päätöksiä saa kuitenkin riittävän tiedon tavoista, joilla aseistakieltäytyjiä kohdellaan, ja syytteistä, joita heitä vastaan nostetaan.

Erityisen merkittävä on ECHR:n vuonna 2006 antama päätös tapauksesta Osman Murat Ülke vs. Turkki (valitus 39437/98; 24.1.2006). Päätöksessä korostetaan, että valittaja oli ajettu ”kansalaiskuoleman” kaltaiseen tilaan pakottamalla hänet hänen perusoikeutensa vaarantavaan tilanteeseen, jossa hän saattoi joutua toistuvasti rikossytteiden, tuomitsemisprosessien ja uusien syytteiden kohteeksi koko loppuelämänsä ajan.

Samankaltainen epäinhimillisen rankaisemisen/kohtelun tilanne löytyy myös tapauksista Demirtaş vs. Turkki, Tarhan vs. Turkki ja Savda vs. Turkki annetuissa ratkaisuissa. Aseistakieltäytyjät joutuvat edelleen kohtaamaan missä tahansa elämänvaiheessaan” epäinhimillisiä rangaistuksia/kohtelua ja kidutusta” sekä siviili- että sotilasinstituutioilta, tuomioistuimilta, virkamiehiltä ja Turkin lakien ja hallituksen säädösten soveltajilta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aseistakieltäytyjät saavat rikossyytteen erikseen jokaisen pidätyskerran jälkeen niin kauan kun eivät ole suorittaneet sotilaspalvelusta. Tämä koskee sekä niitä aseistakieltäytyjiä, jotka eivät ole aloittaneet palvelusta että niitä, jotka ovat lähteneet joukko-osastostaan palveluksen aloitettuaan (jolloin heidät luokitellaan ”karkureiksi”).

Sotilaskarkureiksi luokitellut joutuvat sotilastuomioistuimeen syytettynä sotilasrikoslain mukaan. Rangaistus on 1-3 vuotta sotilasvankilassa. Jos he ovat lähteneet maasta, syyte nostetaan saman lain perusteella ja rangaistus on 1-5 vuotta sotilasvankilassa.

Jos henkilö kieltäytyy tottelemasta hänelle annettua määräystä kuitenkaan poistumatta joukko-osastostaan, häntä rangaistaan erikseen jokaisesta tottelemattomuustapauksesta. Rangaistukset ovat vankeusrangaistuksia,joiden pituus vaihtelee kolmen kuukauden ja viiden vuoden välillä. Tämä rangaistusten ja syytteiden noidankehä voi jatkua periaatteessa loputtomasti.

Millainen on vapaaehtoisena palvelevien tilanne? Millaisissa tehtävissä vapaaehtoiset palvelevat (upseereina, aliupseereina, spesialisteina, vapaaehtoisina sotilaina)? Mitä seuraamuksia tulee vapaaehtoisina palveleville sotilaille, jotka eivät täytä sopimustaan?

Vapaaehtoisina palvelevat ovat pääosin palkkaa saavia ammattisotilaita. Hallitus on aloittanut vapaaehtoisen, palkkaan perustuvan sotilaiden värväysohjelman värvätäkseen sotilaita sotaan PKK:a (Kurdistanin työväenpuolue) vastaan.

Nämä vapaaehtoiset eivät voi irtisanoa sopimustaan yksipuolisesti, eli he ovat samassa asemassa kuin asevelvollisuusotilaat. Jättäytyessään pois palvelustehtävistä he saavat syytteen ”tottelemattomuudesta”. Lähtiessään pois paikasta jonne heidät on määrätty, heitä pidetään sotilaskarkureina.

Armeijalla on myös sotilaskouluja, joissa koulutetaan ammattisotilaita ylenemään luutnanteiksi, komentajiksi ja kenraaleiksi palveluksensa aikana. Myös tätä sotilashenkilökuntaa koskevat samat säännöt.

Voisitko kertoa, mitä järjestösi nimi tarkoittaa ja miten toimitte?

Aseistakieltäytyjien yhdistys (turkiksi Vicdani Ret Derneği, lyhenne VR-DER) on itsenäinen järjestö, jonka tarkoitus on kamppailla aseistakieltäytymisoikeuden tunnustamiseksi niille kansalaisille, jotka kieltäytyvät pakollisesta sotilaspalveluksesta uskonnollisten, omaantuntoon perustuvien, filosofisten, taloudellisten ja/tai poliittisten syiden ja näkemystensä perusteella. Aseistakieltäytyjien näkemysten sisältö ei vaikuta siihen, kuinka paljon heitä tuemme.

Tarjoamme ongelmiin joutuville aseistakieltäytyjille juridista apua ja etsimme tapoja ja käytäntöjä edetä kohti ”rauhanomaista elämää” antimilitarismin ja sodanvastaisuuden perusarvojen pohjalta. Tutkimme tapauksia, joissa sotilasinstituutiot ovat kohdelleet ihmisiä väärin ja heidän oikeuksiaan on loukattu sotilaspalveluksen aikana tai siviilielämässään. Tutkimme sotilaiden epäilyttäviä kuolemia ja kamppailemme ”sotilasoikeutta” ja sotilasvankiloita vastaan.

Yhdistys on perustettu Istanbulissa kansainvälisenä aseistakieltäytyjäpäivänä 15.5.2013. Järjestämme paljon kokouksia, puhetilaisuuksia, tapaamisia, mielenosoituksia, kansalaistottelemattomuustapahtumia, joukkoaseistakieltäytymisilmoitusten julkistamistapahtumia, oikeusvalituksia, kampanjoita aseistakieltäytymisoikeuden puolesta jne. Nämä tapahtumat ovat joko suoraan meidän järjestämiämme tai tukemiamme.

Vicdani Ret Derneği
http://vicdaniret.org
https://twitter.com/VicdaniRetDER
https://www.facebook.com/VicdaniRetDernegi

War Resisters' International: Turkey

Lähde: i-f-a.org